ALAKERTA Erkki Ahola / erkki.ahola@koillissanomat.fi
Kirjoitin viikko sitten torstaina tällä samalla palstalla, että Euroopan unionin parlamentin kirves osui kiveen jätevesijärjestelmien uusimisen vaatimuksissa Suomelta. EU:lla ei ole kuitenkaan osuutta jätevesivaatimuksiin, vaan koko jätevesisoppa on Suomen päättäjien itsensä keittämä.
Tietoni pohjautuivat Posiolla viime EU-vaaleissa järjestettyyn tilaisuuteen, jossa puoluesihteeri Jarmo Korhonen ja ehdokkaana ollut Timo Tapaninen kertoivat yleisölle ja medialle, että Suomi noudattaa orjallisesti kaikkia ihmeellisiä kurkku- ja pyöriäisdirektiivejä ja viimeisimpänä jätevesiasetukseen liittyviä pakotteita.
Korhonen ja Tapanien ottivat kaksi esimerkkiä: Suomeen talvella kovin huonosti sopii eläinkuljetuksista päätetty direktiivi, jossa kuljetusauton sisälämpötilan pitää olla neljä astetta ulkolämpötilaa kylmempi. Toisessa esimerkissään he kummeksuivat ylälapin mummomökkiläiselle Brysselistä määrättyä 7 000 euron kustannuksiin nousevan viemäröinnin uusimispakkoa.
Kun Brysselistä jo niin moneen asiaan toki Suomessa vaikutetaankin, ajattelin kuunnellessani miehiä, että tämä jätevesiasetuskin kuuluu samaan sarjaan. Mielessäni kävi soittaa ympäristöministeriöön tarkistaakseni asian perinpohjin. En sitten kuitenkaan ottanutkaan ministeriöön yhteyttä.
Kun viikko sitten tekemästäni jutusta sain palautetta, ettei EU:lla ole osuutta jätevesiasetukseen, otin välittömästi yhteyttä ympäristöministeriöön. Sain sieltä kiinni lainsäädäntöneuvos Tuire Tainan.
Tässä suora lainaus Tuire Tainalta, joka valaisi minulle perinpohjin, miten jätevesiasetus on edennyt ja valtioneuvoston yleisistunnossa hyväksytty, ja ettei EU:lla ole asetuksen kanssa mitään tekemistä.
” Vuonna 2000 tuli voimaan ympäristönsuojelulaki, jonka tavoitteena on muun muassa ehkäistä ympäristön pilaantumista ja vähentää pilaantumisen haittoja.
Vuonna 2003 annetussa valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla säädettiin haja-asutusalueiden jätevesihuollon tehostamisesta. Asetus hyväksyttiin valtioneuvoston yleisistunnossa kesäkuussa 2003 aivan normaalin käytännön mukaisesti eikä asiaa siten käsitelty eduskunnassa. Eduskunta oli ympäristönsuojelulain hyväksymisen yhteydessä vuonna 1999 antanut valtuudet asetuksen säätämiseen. Asetus tuli voimaan 1.1.2004.
Hajajätevesiasetuksen säätämiseen ei liittynyt mitään EU:n lainsäädännöstä peräisin olevia velvoitteita. Valtioneuvostolle vuonna 2003 jaetussa perustelumuistiossa kuitenkin selvästi todetaan, että EU:lla ei ole kiinteistökohtaista jätevesien käsittelyä koskevaa lainsäädäntöä, ja toteamus pitää edelleen paikkansa.
Asetuksen säätämisen jälkeen eli vuonna 2007 on annettu HELCOMin ( HELCOM on Helsingin komissio, joka on Itämeren rantavaltioiden yhteistyöelin) Itämeren suojeluohjelman haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskeva suositus, jonka mukainen puhdistustaso vastaa ympäristövaliokunnan esityksensä lähtökohdaksi nostamaa nykyisen asetuksen lievempää puhdistustasoa.”
Että näin, toivottavasti Tuire Tainan antaman valaisun myötä tämä asia tuli nyt myös lukijoille selväksi!