Euroopan unionin parlamentin kirves osui kiveen jätevesijärjestelmien uusimisen vaatimuksissa, joita se Suomelta vaati vajaat kymmenen vuotta sitten. Ja Suomihan noudatti orjallisesti, mitä EU:sta määrättiin. Eduskunta hyväksyi 2004 silloisen ympäristöministeri Jan-Erik Enestamin (r) antaman asetuksen haja-asutusalueiden jätevesiä koskevan luvun ympäristönsuojelulakiin.
Enestamin antama asetus jätevesijärjestelmien uusimisesta oli niin järjetön, ettei ole mikään ihme, että koko maassa vasta 10-15 prosenttia asetuksen koskemista kiinteistöistä on hoitanut asiansa kuntoon. Moniko näistä teki turhan investoinnin ja jos teki, niin kuka korvaa kyseisille talouksille heidän investointiinsa laittamansa eurot jo tehdyistä remonteista.
Tässä jätevesijärjestelmien uusimisasiassa EU:n parlamentin uskottavuus sai kovan kolauksen, mutta niin sai kyllä valitettavasti Suomen päättäjätkin, jotka eivät yksinkertaisesti ilmeisesti ymmärtäneet, miten epäoikeudenmukaisesti he yrittivät pakottaa haja-asutusalueen väen uusimaan jätevesijärjestelmänsä.
Oli siis älytöntä vaatia alkujaan jokaikisen mummomökkiläisenkin hankkimaan 7 000-10 000 euroa maksavan uuden jätevesiviemäröinnin.
No, toivottavasti tämä opetti päättäjiä niin EU:ssa kuin Suomessakin, että olisi pitänyt ensiksi tehdä kierros kentällä kuulemassa kansaa, mitä mieltä he olisivat olleet jätevesijärjestelmän uusimisesta, miten uusiminen olisi pitänyt toteuttaa missäkin päin Suomea.
Euroopan parlamentti kaivaa itse itselleen kuoppaa, kun se sotkeutuu asioihin, joissa se kuvittelee direktiiveistä päättäessään, että kaikki asiantuntemus on heillä Brysselissä. Parlamentin väki voisi Brysselissä istumisen sijaan jalkautua kansan pariin, vaikkapa Suomeen pariksi-kolmeksi viikoksi.
Parlamentin väki voisi matkustaa vaikkapa Utsjoen erämaahan toteamaan, että miten mummomökkiläinen asuu ja miten hyvin hänen vesivessataloudessaan jätevesijärjestelmä toimii. Parlamentaarikot voisivat samalla vaihtaa muutaman sanan mummon kanssa, mitä mieltä hän itse on talonsa jätevesijärjestelmästä. Näin parlamentaarikko saisi paikanpäältä todellista tietoa, miten mummonmökissa asutaan.
Kun jätevesiasetuksen ensimmäinen versio astui voimaan vuonna 2004, suurinta meteliä asiasta piti haja-asutusalueiden asukkaiden lisäksi yksittäisenä ihmisenä Vapaa-ajan asukkaiden liiton puheenjohtaja Jouko Taskinen.
Taskinen totesi tuolloin muun muassa, että haja-asutusalueiden asukkaat maksavat aivan saman kunnallisveron kuin viemäriverkon piirissä asuvat, ja osallistuvat näin taajama-asukkaiden puhdistuslaitosten investointeihin hyötymättä itse siitä mitään.
Taskinen totesi tuolloin, että viilaus ei riitä, vaan tarvitaan uusi laki. Niinhän siinä sitten kävikin, uusi laki haja-asutusalueiden jätevesistä astuu siis voimaan maaliskuussa.