Pohjoissuomalaisilla ei pitäisi olla hätää, vaikka Kreikan, Irlannin, Portugalin ja Espanjan jälkeen koko muu Eurooppa romahtaisi. Ainakin osittainen romahdus saattaa toki jopa käydä toteen. Näillä näkymin se tapahtuu joko hitaasti tai varmasti, vaikka kukaan ei tietenkään sitä toivo.
Romahduksessa on aina se hyvä puoli, että sen jälkeen alkaa aina jälleenrakennus.
Muutakin lohtua Pohjois-Suomi voi löytää.
Ai mikä auttaisi Pohjois-Suomea raahautumaan muun Euroopan romahtaneiden taloudellisten kulissien ylitse?
Kaksi megatrendiä on näköpiirissä, joista takuulla on hyötyä koko Perämeren, Oulun ja aina Kuusamon seudulle asti.
Nämä ovat Perämeren ydinvoimala ja Air Balticin suunnittelema lentoliikenteen Oulun solmukohta.
Oulun liikennehubi on tärkeä, koska samalla myös muiden lentoyhtiöiden ja maaliikenteen toiminta kasvaa Oulussa.
Oulusta tulee merkittävä kansainvälisen ja Pohjois-Suomen liikenteen keskus. Se on hyvä uutinen Kuusamolle. Kuusamo ei ole kaukana, vaan lähellä näitä molempia suurhankkeita.
Venäjä ei ole tippaakaan riippuvainen Irlannista, Portugalista, Espanjasta eikä näiden maiden auttaminen kosketa sen taloutta. Matkailun kannalta lentoyhteyksien paraneminen Venäjälle Kuolan alueelle, Pietariin, Moskovaan Oulun kautta voi siksi olla Kuusamolle näistä hankkeista jopa merkityksellisempi.
Syöte ja Ruka ovat lähimmät ja parhaimpien liikenneyhteyksien päässä olevat matkailukeskukset Ouluun. Toivottavasti syöttöliikenne avataan Ouluun myös ilmateitse, mutta katastrofi ei olisi vaikka ei avattaisikaan. Kolmen tunnin matka on jokaiselle turistille tuttu kaikilla maailman turistialueilla.
Toinen megatrendi on Pyhäjoelle tai Simoon rakennettava ydinvoimala.
Se avaa väistämättä kymmeneksi vuodeksi rakennusaikana Oulun lääniin erittäin suuren myönteisen taloudellisen suhdannetilanteen. On muistettava, että Olkiluoto 3:n rakennus-projektissa on ollut mukana yli 800 suomalaista yritystä ja noin miljardin euron arvoisten hankintojen arvioidaan päätyneen suomalaisille yrityksille.
Faktat ovat, että tuhannen kilometrin säteellä ydinlaitosten yllä-ja kunnossapitopalvelusta tulee entistä potentiaalisempaa liiketoimintaa. Lähialueelle syntyy paikallinen palveluverkosto, joka palvelee sekä laitoksen rakentamista, että yllä-ja kunnossapitoa. Yritysten on strategisesti linjattava haluaako mukaan ydinenergia-alaan liittyvään liiketoimintaan ja millaisessa laajuudessa.
Kuusamolle mukaan pääsy ydinvoimalan alihankintaan on kova haaste. Rakennusaikaisen ja Oulun seudun taloudellisen kasvun myötä matkailupalveluiden tarjoaminen sen sijaan on luonnollinen osa jo tämän päivän kuusamolaista arkea.
Lappi ei ala Kuusamoa. Käännetäänpä Kuusamosta yhteistyösuunta taas Ouluun.