Haa­ra­pääs­kyt vii­pyi­vät tänä syksynä pitkään – lin­tu­ke­säs­sä yksi ko­ho­koh­ta

Nyt eletään taas tilhien aikaa.

Kuva: Mikko Halvari

Myöhäinen pesintä viivytti muutamia haarapääskyjä Kuusamossa vielä pitkälle syksyyn. Neljä yksilöä lensi vielä maanantaina Tolpanniemessä. Näin myöhäiset havainnot haarapääskystä ovat harvinaisia. Normaalisti laji lähtee kohti eteläistä Afrikkaa elo-syyskuussa. Kesän airuet palaavat jälleen toukokuussa. Ensimmäiset nähtiin Kuusamossa tänä vuonna vapun aikaan.

Harvinaisia lintuja Kuusamossa ei ole juuri näkynyt, mikä voi toki kertoa vain havainnoinnin vähäisyydestä.

Vuosittaisia syyshavaintoja ovat esimerkiksi pähkinähakit, jotka vaeltavat idästä ravinnon perässä. Niistä on muutama havainto. Kesän aikana Lämsänkylässä viihtyi mustaleppälintu, joka on myös vuotuinen harvinaisuus. Taivalkoskella oli nähty tunturipöllö viime viikolla.

Lintuvuoden tapaukseksi jää ehdottomasti Kantokylän maankuulu paksujalka.

Esimerkiksi viime vuoden kaltaista valkoposkihanhien massamuuttoa ei ole nyt nähty. Hanhia tosin on vielä odotettavissa pakkastenkin alettua.

Lintukerhon puheenjohtaja Jarmo Martiskaisen mukaan syysmuutto on huomaamatonta. Hyönteissyöjät lähtevät vähin äänin ja alkukesän laulu vaimenee jo hyvissä ajoin.

– Joutsenet kokoontuvat jo perinteisesti. Samoin isokoskelot. Peto- ja hanhimuuttoa voi seurata korkeilla paikoilla, mennä jonnekin vaaran päälle. Vesilinnut kokoontuvat perinteisiin paikkoihin, kuten Kuusamo- ja Torankijärvelle. Kirkkolahdella lintuja viipyy jäiden tuloon asti.

Tilhiäkin on jo jonkun verran näkynyt tänä syksynä. Ne tunnistaa parven helisevästä äänestä ja löytää useimmiten pihlajanmarjojen kimpusta. Viime vuonna pihlajasato jäi huonoksi, joten tilhiäkään ei juuri näkynyt Koillismaalla.

– Tilhiä voi saada ruokinnalle keräämällä pihlajanmarjoja, jos on vain pakastimessa tilaa. Niiden lisäksi rastaat ja punatulkut tykkäävät pihlajanmarjoista.

Linturuokintoja voi alkaa pystytellä pikkuhiljaa, kun yöpakkaset alkavat ja maa jäätyy. Siten voi helpottaa lintujen talvehtimista. Ruokintaa on syytä jatkaa kevääseen asti.

Taakse jäänyt kesä oli pönttötalkoiden aikaa. Ylen miljoonan linnunpöntön kampanja ei ole aivan päässyt maaliin, mutta pönttöjä on merkitty Suomeen yli 840 000. Kuusamossa on rekisteröity kunnioitettavat 6 000 pönttöä. Keskustan lintupuistoa tehtiin talkoilla lisää muutama viikko sitten.

– Kirkkolahdelta Torankijärven ympäri on 215 pikkulinnun pönttöä, noin 15 telkän tai uivelon pönttöä. Osan olen tarkistanut Torankijärven ympäristössä, niistä noin 40 prosenttia oli asuttuja ja se on hyvä luku. Oivangin kosteikolla on 25 pönttöä ja sinne on menossa lisää vielä vaikka kuinka paljon, Martiskainen kertoo.