Kolumni

Haas­ta­tel­ta­va keuh­ko­kuu­mees­sa

Kelirikkoa käsitelleen juttuni tekemisen yhteydessä soittelin erinäisille kyseisestä aiheesta vastaaville ja tietäville tahoille, muun muassa teiden kunnossapidosta vastaavaan yksikköön Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen.

Reipas kaveri sieltä vastasikin, tai ainakin olosuhteisiin nähden reipas. Puhelun lopuksi miesparka nimittäin mainitsi makaavansa parasta aikaa kotonaan keuhkokuumeessa.

On toki hyvä, että hallituksen vasta laatima säästöpaketti ei rokota pelkästään Pirkko Peruspalkansaajaa, ja on hyvä, että erityisesti valtionhallinnon mittavaa koneistoa tiivistetään. Joku roti silti tulisi siinäkin säilyttää. En huomannut varmistaa, mutta epäilen, ettei haastattelemani virkamies vastannut soittooni pelkästä virkainnosta.

Sairaana pitää olla lupa sairastaa ja työpuhelin on saatava sulkea, teki ihminen työtä valtiolla tai Valintatalon kassalla. Itsekin asiakastyötä tehneenä tiedän, että esimerkiksi juuri palvelualalla työnantajat osaavat kiristää ruuvia kovin kireälle. Jopa niin, ettei työntekijä hevin arvaa olla sorvin äärestä pois, edes sairaana. Hoiva-alan kiireessä tilanne lienee vielä huonompi.

Sairauspäivistä sakottaminen tuskin toisi helpotusta tilanteeseen. Kevään aikana puhututtanut Ruotsin malli, siis ensimmäisen sairauspäivän muuttaminen palkattomaksi, on ollut yrittäjien mieleen, mutta herättää myös vastustusta. Viimeksi mallin autuutta epäili Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tuleva ylijohtaja ja entinen Ruotsin valtion Konjunkturinstitutet-tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Juhana Vartiainen.

Vartiaisen mukaan palkaton ensimmäinen päivä ei ole koko totuus siitä, miksi sairauspoissaolot on Ruotsissa painettu alas. Hänen mukaansa vähintään yhtä suuri merkitys on tavalla, jolla pitkäaikaisiin sairauspoissaoloihin puututaan. Länsinaapurissa on esimerkiksi lähes mahdotonta olla kovin pitkään sairauspäivärahalla ilman, että joutuisi jonkinlaiseen kuntoutukseen.

Koillissanomissakin on viime aikoina kirjoitettu paljon työhyvinvoinnista. Muun muassa viime perjantaisessa pääkirjoituksessa kerrottiin Työterveyslaitoksen pääjohtajan arviosta, jonka mukaan sairauspoissaoloihin ja työtapaturmiin kuluisi vuosittain noin viisi miljardia euroa.

Viisi miljardia!

Se mikä sijaisten palkkaamatta jättämisellä ja muusta työhyvinvoinnista tinkimällä säästetään, selvästi kostautuu. Ja moninkertaisesti.

Suvi Peltola

Vartiaisen mukaan palkaton ensimmäinen päivä ei ole koko totuus siitä, miksi sairauspoissaolot on Ruotsissa painettu alas.