Paanajärven kansallispuiston johtaja Aleksandr Bizon väitti Koillissanomiss a, että Oulangan ja Paanajärven edellinen haku Unescon maailmanperintökohteeksi kaatui Suomen puolella harrastettavaan poronhoitoon, jonka vuoksi luonto ei ole enää koskematon.
Metsähallituksen Luontopalvelujen maailmanperintökoordinaattori Susanna Lindeman, voiko Oulangan kansallispuiston pääsy Paanajärven kansallispuiston kanssa Unescon maailmanperintölistalle kaatua porojen laidunnusoikeuteen, jonka takia Oulangan luonto ei ole niin koskematon?– Siitä on tässä vaiheessa aivan liian aikaista keskustella. Ensin pitäisi päästä selvityksissä eteenpäin ja kansallisia aieluetteloita kohti. Nyt on tehty esiselvityksiä ja tutkittu sitä, millä kriteerillä kansallispuistot lähtisivät hakemaan listalle, ja on tultu siihen tulokseen, että kriteerin valintaa täytyy tutkia lisää. Ennen kuin tiedetään raamit, on tällaisista yksityiskohdista turha puhua. Esimerkiksi, jos maailmanperintölistalle päätetään pyrkiä geologisella kriteerillä, ei siinä tapauksessa porojen laiduntamisella ole väliä. Tämä riippuu siis kriteerin valinnasta.
Miten tämä asia nyt etenee?
– Odotamme nyt selvitysten tuloksia. Tässä on vielä paljon vaiheita, ennen edes aieluetteloon pääsemistä. Ympäristöministeriö päättää, mitkä kohteet esitetään hakuprosessiin. Vaiheisiin liittyy myös kuuleminen, eli myös paikallisten kuuleminen. Hakuprosessin vaiheissa varmistetaan paikallisten tuki. Ilman paikallista sitoutumista ei mitään kohdetta listalle saada.
Olisiko sinulla kommenttia siihen, onko Oulangan ja Paanajärven pääseminen maailmanperintökohteeksi todennäköistä vai epätodennäköistä?
– Ei ole kommenttia.
