Itsetunnosta puhutaan paljon. Puhutaan milloin suomalaisten hatarasta tai tyttöjen ja naisten heikosta itsetunnosta, lasten ja nuorten alavireisyydestä ja miesten masentuneisuudesta. Mietitään, mitä asialle pitäisi tehdä, miten meistä tulisi rohkeita, itsetietoisia ja ulospäinsuuntautuneita ja järjestetään kampanjoita lasten itsetunnon kohottamiseksi
Tärkeällä asialla ollaan. Kertovat, että yksi onnellisuuden tärkeimpiä tekijöitä kun on lapsuudesta kummunnut, terve itsetunto. Mistä terve itsetunto lapsuudessa sitten syntyy? Moni vanhempi varmasti ottaisi vastaan innosta hihkuen käytännön oppaan esimerkkeineen siitä, miten hyvä itsetunto lapselle rakennetaan.
Itsetunnossa on kyse siitä, miten suhtaudut itseesi, kuka olet ja tiedät tekeväsi parhaasi. Sinulla on rohkeutta olla oma itsesi ja uskallat seisoa sen takana kuka olet.
Kukaan ei voi vaatia sinulta enempää ja voit muuttaa asioita, joita pidät väärinä. Sinun ei myöskään tarvitse miettiä, mitä muut ihmiset sinusta ajattelevat, eikä tarvitse olla huolestunut muiden hyväksynnästä.
Terve itsetunto tarkoittaa myös toisen ihmisen huomioonottamista ja arvostamista, mutta samalla itsenäisyyttä, riippumattomuutta ja yksilöllisiä päämääriä.
Lapsen itsetunto rakentuu kokemukselle, että hän on hyvä ja rakastamisen arvoinen sellaisenaan, ilman mitään suorituksia.
Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen listaa hyvän itsetunnon rakennuspalikoita. Lapsen tulisi voida kokea, että hänen ruumiinsa on hyvä. Lapsuuden varhaiset kokemukset siitä, miten lasta on käsitelty ja hoivattu, puhuteltu ja katsottu, kantavat pitkälle. Katseilla, äänenpainoilla ja muilla ei-kielellisillä viesteillä on suuri merkitys.
Aikuisten tulisi minimoida häpeälliset ja nöyryyttävät kokemukset ja auttaa lasta selviytymään niistä. Pienet lapset eivät pysty itse säätelemään niin voimakkaita tunteita kuin häpeä on, vaan he tarvitsevat aikuisen apua selvitäkseen siitä.
Lapsen ihannoiminen ei rakenna hyvää itsetuntoa, vaan kiitoksen ja kannustamisen tulisi olla realistista. Paljon kannustusta, mutta vain hyvästä syystä, Sinkkonen sanoo.
Itsetunto voi vaihdella elämäntilanteiden, kokemusten, vastoinkäymisten ja epäonnistumisten myötä. Itsetuntoaan voi kaikissa elämänvaiheissa kehittää parempaan suuntaan.
Suuntaa voimavarat siihen, missä olet hyvä ja minkä koet vahvuudeksesi. Ensimmäinen askel kohti parempaa itsetuntoa voi olla muutos tavassa, jolla tarkastelet itseäsi.