Toivottavasti hallitusneuvotteluita vetävä Jyrki Katainen (kok.) onnistuu lopultakin viemään rakentavasti loppuun neuvottelut uudesta hallitusohjelmasta ja maahan saataisiin uusi hallitus.
Ainakin eilen tiistaina Katainen lupasi julkisuuteen antamassaan lausunnossa, että hallitusohjelma valmistuu melko pian. Jos ohjelmasta neuvotteluja käyvien eri puolueiden välillä päästään yksimielisyyteen, maahan saataneen hallitus mahdollisesti viimeistään jo ensi viikon alkuun mennessä.
Uuden hallituksen kokoonpanoa on yritetty vääntää siis viikkoja. Suomessa tilanne on vielä kuitenkin kohtuullinen, kun sen sijaan Belgiassa kansa on ihmeissään, sillä eiliseen tiistaihin mennessä maa on ollut 366 päivää ilman hallitusta.
Suomen tulevan uuden hallituksen hallitusohjelmaa odotetaan varsinkin harvaan asuttujen alueiden pienissä kunnissa kuin kuuta nousevaa. Jo ennen ohjelman julkistamista pienten kuntien johtajilla on pelko päällä siitä, mitä kuntien määrästä tulevassa hallitusohjelmassa sanotaan.
Se tiedetään jo ennakkoon, että neuvotteluja käyvä Jyrki Katainen kannattaa kuntien määrän rajua karsintaa. Kataisen mukaan vuonna 2020 Suomessa pärjättäisiin varsin hyvin sadalla kunnalla. Nykyisin kuntia Suomessa on 342. Katainen olisi siis leikkaamassa kuntakartalta 242 kuntaa.
Jos Kataisen johdolla maahan saadaan uusi hallitus, se lienee selvää, että hänestä tulee pääministeri. Miten muut ministerisalkut jaetaan, onkin mielenkiintoista nähdä.
Julkisuuteen tihkuneiden huhujen mukaan koko maan kannalta yhden tärkeimmistä salkuista eli työministerin salkun saisi Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Paavo Arhinmäki.
Ministerisalkkujen jaossa näyttää käyvän niin, ettei Lapista saada ollenkaan ministeriä uuteen hallitukseen. Se on huono juttu se, koska alueen edunvalvonnan kannalta oma ministeri olisi hallituksessa oltava. Näinhän on vuosikymmenet ollutkin, mutta nyt Lappi on jäämässä ilman ministeriä.
Uudella hallituksella joka tapauksessa on isot haasteet edessään. Talouden eräiden asiantuntijoiden mukaan seuraavalla hallituskaudella tulisi saada säästöjä aikaan 5-8 miljardin euron edestä ja valtion velkaantuminen pitäisi pysäyttää.
Mistä siis uusi hallitus leikkaa, jää nähtäväksi? Vai rohkeneeko uusi hallitus veronkorotuksiin tai aivan uusiinkin veroihin. Aloittivathan maan päättäjät aikoinaan uuden rahastusmuodon kansalta kun alettiin perimään ajoneuvoveroa. Ajoneuvoveronhan piti alkujaan olla vain väliaikainen, mutta joka edelleen on kuitenkin voimassa.