Suomalaislasten hampaiden huonosta kunnosta ja laiskasta hammasharjan käytöstä on jälleen puhuttu julkisuudessa.
Vastikään julkaistun, Colgaten teettämän kyselyn tulokset kertovat karua tarinaa lasten hampaiden hoidosta. Sen mukaan lapsista vain noin puolet harjaa hampaansa suositusten mukaisesti, kahdesti päivässä.
Lasten hampaiden hoito näyttää valitettavan usein jäävän heidän omalle kontolleen. Kyselyyn vastanneista vanhemmista vain puolet kertoi vahtivansa lasten hampaiden harjausta tai avustavansa siinä.
Vastauksia lukiessa ei tarvitse enää ihmetellä syitä suomalaislasten romahtaneelle hammasterveydelle. Vanhempien tulisi huolehtia vielä kouluikäisiltä lapsiltakin, että hampaat tulevat kauttaaltaan kunnolla pestyiksi.
Huono hammashygienia yhdistettynä nykyiseen napostelukulttuuriin näkyy nopeasti niin lasten kuin aikuistenkin hampaissa. Purukalusto reikiintyy ja vauhdilla. Erityisesti varhaislapsuuden reikiintyminen etenee kovaa vauhtia.
Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan suomalaislapset hoitavat hampaitaan kuudenneksi kehnoimmin. Naapurimme lännessä ovat listan kärkisijoilla. Siellä pidetään tosissaan kiinni siitä, että kouluun ei lähdetä tai nukkumaan mennä ennen kuin hampaat on pesty. Suomalaiset eivät ole yhtä tarkkoja siitä, että hammasharja pantaisiin töihin aamuin illoin.
Kyselyn mukaan vanhemmat pitivät harjauksen suurimpana esteenä laiskuutta, kiirettä ja rutiinien puutetta. Välinpitämättömyyttä, tulee itselläni mieleen. Hampaiden pesun ei luulisi olevan ylitsepääsemättömän raskas tai aikaavievä toimenpide. Tiedonpuutteestakaan ei enää tänä päivänä voi olla kysymys.
Vanhempien esimerkillä on yllättävän iso merkitys lasten hampaiden kuntoon. Aiheesta väitelleen erikoishammaslääkäri Raija Poutasen mukaan vanhempien huono suun terveys ja epäterveellinen elämäntyyli näkyvät usein lasten hampaiden alkavana reikiintymisenä.
Jos taas vanhempien hampaat ovat kunnossa, on heidän lapsillaan vähemmän alkavia reikiä. Myös asenteet näyttävät siirtyvän sukupolvelta toiselle. Jos äiti ja isä lähtevät töihin harjaamatta hampaitaan, hyvin todennäköistä on, että myös jälkikasvu jättää pesut väliin.
Epäsäännöllisen hampaiden harjaamisen lisäksi sokeripitoiset juomat ja makeiset vaikuttavat lasten ja nuorten hammasterveyteen. Suklaan, makeisten ja limsan kulutus on noussut lapsilla huomattavasti. 10–12-vuotiailla kulutus on kaksinkertaistunut 1980-luvulta.
Suomessa juodaan aivan tuhottoman paljon hampaille haitallisia mehutuotteita ja virvoitusjuomia. Napostelun ja virvoitusjuomien tekemä tuho on salakavalaa. Sokeripommit huuhdotaan alas nestemäisillä sokerilitkuilla. Vielä kun se hammasharja jää käyttämättömäksi, on lopputulos kaikilla tiedossa.