Entinen morsian, nykyinen vaimo oli menettänyt otteensa jalkakäytävään ja luiskahtanut persuuksilleen tässä päivänä muutamana. Sanoi, että tuntui pahalta maata siinä jalat sojottaen kohti horisonttia. Ja vähän kuulemma häpeänkin tunne hiipi mieleen, että mitä ne tapauksen vierestä nähneet oikein ajattelivat.
Totesin siihen, että harva asia osaa hävettää meikäläistä yhtä paljon kuin kaatuminen. Vaikka jalat karkaavat alta hirvijahdissa syvällä metsän siimeksessä, jossa kukaan ei ole näkemässä, silti hävettää aivan julmetusti. Jotenkin sitä ajattelee, että on se nyt p...kele, ettei mies pysy pystyssä omilla jaloillaan.
Onneksi vaimo selvisi liukastumisesta loukkaantumatta ja häpeän tunnekin pystyttiin kuittaamaan jälkeenpäin makean naurun kera. Kaikille kaatuminen ei kuitenkaan ole naurun asia, sillä monessa tapauksessa tiedossa on sairaalareissu, kun ranteita, lonkkia ja nilkkoja murtuu.
Viime viikon kaameilla kaljamakeleillä terveyskeskuksen kipsaushuoneessa piti kuulemma kovaa kiirettä. Eikä ihme, sillä kadut ja jalkakäytävät olivat vaarallisen liukkaassa kunnossa jopa aivan kaupungin keskustassa.
Nykypäivän säät ovat toki oikukkaita ja kelit nopeasti vaihtelevia varsinkin näin alkutalvesta. Siitä huolimatta kaupungin keskeiset kulkuväylät pitäisi pystyä hoitamaan huomattavasti nykyistä turvallisempaan kuntoon pahimmillakin keleillä.
Liukkaat eivät tule tänä päivänä kenellekään yllätyksenä, kun hyvinkin tarkkoja sääennusteita on saatavilla melkein jokaisesta masiinasta, joka on kytketty sähköverkkoon.
En lähtisi ihan ensimmäisenä moittimaan tieurakoitsijoita huonossa kunnossa olevista kulkuväylistä. Urakoitsijat varmasti yrittävät parhaansa, jos toki silläkin puolella saatetaan joskus syyllistyä nykyajan pahimpaan vitsaukseen eli ahneuteen. Urakoita yksinkertaisesti haalitaan niin paljon, etteivät resurssit ja kalusto riitä tekemään kunnon jälkeä.
Suurin syy teiden, katujen ja jalkakäytävien vajavaiseen kunnossapitoon löytyy sieltä, missä kunnossapidon kriteerit määritellään ja urakoitsijoiden tekemää työtä valvotaan.
Onko asia sitten ELY-keskuksen, kaupungin vai minkä kontolla, mutta retuperällä se joka tapauksessa nykypäivänä on.
Minua ainakin huolettaa ja hävettää, että kaupunkiin tulevat valtaväylät ovat vaarallisilla urilla ja kaupungin pääkatu kuin pottupelto heti ensimmäisten lumisateiden jälkeen. Ja vieläpä useita päiviä.