OSAO:n Taivalkosken yksikön asuntolassa kilisee ja kolisee.
Tähän syypäitä ovat maanrakennusopiskelijat Patrick Kalliokoski ja Kalle Aittakumpu.
Nuoret miehet ovat aloittelemassa kokkauskeskiviikon toiminnallista osuutta.
Parivaljakko osallistuu kokkauskeskiviikkoon, jonka tarkoituksena on kehittää opiskelijoiden ruoanlaittotaitoja ja innostaa keittiöhommiin.
– Teemme tänään spagettia ja jauhelihakastiketta. Kastike ei ole ihan perinteinen ruskea kastike, vaan siinä on mukana paljon eri makuja. Jälkiruoaksi teemme suklaisen mansikkapirtelön.
Kokkauskeskiviikon idean takana ovat nuorisoetsivä Kirsi Partanen ja kiinteistökoordinaattori Esa Kemppainen.
Kokkauskeskiviikon menetelmä on yksinkertainen.
Ensin asuntosolun opiskelijat ilmoittavat halukkuutensa tehdä ruokaa. Sen jälkeen suunnitellaan illan menu, sitten mennään tekemään ostokset opiston laskuun, jonka jälkeen ryhdytään käytännön toimiin.
Partaselta ja Kemppaiselta on tarvittaessa mahdollisuus saada vinkkejä ruoanlaittoon.
Tällä kertaa keittiössä ahertava kaksikko ei tarvitse juurikaan ulkopuolisten ohjeita.
Kemppaisen mukaan aina näin ei kuitenkaan ole.
– Opiskelijat ovat yleensä silloin aktiivisia, kun tietävät pääsevänsä syömään. Olen silti huolissani osasta nuorista, jotka lähtevät työelämän mukana asumaan yksin. He syövät huonosti joko sen takia, etteivät vaivaudu tekemään ruokaa tai sitten he eivät yksinkertaisesti osaa tehdä sitä. Toivottavasti tämä antaa edes pienen sykäyksen ruoanlaittoon.
Kemppaisen havaintojen mukaan asuntolan asukkaiden ruokavalio koostuu pitkälti mikropitsoista ja -hampurilaisista.
Taivalkoskella opiskelevan kaksikon työnjako tuntuu valikoituvan ilman suurempia suunnitelmia.
Kalliokoski ottaa vastuun jauhelihan paistamisesta ja tirauttaa vielä ruokaa tehdessä muutaman kyyneleenkin – sipuli menee raavaankaan miehen kyynelkanaviin.
Aittakumpu puolestaan on ottanut tehtäväkseen jälkiruoan. Homma etenee sen verran vauhdikkaasti, että vispiläkin hajoaa käsiin.
– Mitä nyt tehdään, vispilä ei kestänyt vatkaamista.
Toiminnan miehenä Aittakumpu kuitenkin korjaa keittiötyövälineen ja pirtelön valmistus jatkuu.
Ruoanlaitto ei ole aina tahtokysymys – opiskelijalla varsinkaan.
Joskus voivat asiat olla niin, että opintotukipäivä on vasta viikon päästä ja pankkitilin saldo on punaisella.
– Teemme itse ruokaa silloin, kun on rahaa. Makaroni on halpaa ja se on nopeasti valmista.
Kalliokoski ja Aittakumpu ovat saaneet hyvät pohjat kokkaamiseen.
– Olemme oppineet tekemään ruokaa kotona ja koulussa. Ruoan tekeminen on joskus jopa mukavaa.
Tyttöjen hurmauskeinoksi kaksikko ei kuitenkaan kokkitaitojaan uskalla arvostaa.
– Eipä ole tullut kutsuttua tyttöjä syömään.
Kaksikko tekee ruokansa reippaalla otteella.
Ruokamittoja käytetään silloin, kun se katsotaan tarpeelliseksi. Muuten mennään näppituntumalla.
– Reseptit ovat aivan turhia. Niitä voi alussa vilkaista, mutta sen jälkeen pitää mennä eteenpäin omalla tuntumalla.
OSAO tarjoaa opiskelijoille yhden ruoan päivässä. Iltaruokailusta vastuu on nuorella itse.
Kokkauskeskiviikkoja on pidetty kuusi kertaa.
Kemppaisen mukaan teemailtaan ehtivät kevään aikana kaikki ruoanlaitosta kiinnostuneet opiskelijat.
– Kaikissa soluissa ei ole kiinnostusta osallistua kokkauskeskiviikkoon. Tämä on luonnollisesti vapaaehtoista toimintaa heidän puoleltaan.
Kokkauskeskiviikon päättää palkinto ahertamisesta, kun ruoka on tarjoiltu pöytään.
Opiskelijakaksikon luomus sai Kirsi Partaselta hyväksynnän.
Kokkauskeskiviikko oli kaikilta osin onnistunut.
– Ruoka oli hyvää ja seura mahtavaa.
Teksti ja kuvat:
Juhani Eskola