Perheen äiti murehtii lasten olemattomia ja pieneksi jääneitä talvivaatteita. Koululainen häpeää halpoja markettivaatteitaan, kun samalla muilla vaatteissa lukee Adidasta ja Nikeä. Vanhan mallinen kännykkä herättää luokkakavereissa huomiota ja sitä kommentoidaan ikävästi. Harrastuksiin ei ole varaa ja pelireissutkin maksavat.
Perheen taloudellisesti tiukka tilanne vaikuttaa monen suomalaislapsen arkeen.
Suomalaisessa perheessä voidaan hyvin ja hyvin huonosti. Perheiden jakautuminen hyväosaisiin ja eri tavoin pahoinvoiviin kärjistyy entisestään.
Suomessa asuvista lapsista noin 160 000 lasta uhkaa köyhyys ja siihen liittyvät riskit syrjäytyä.
Kuluttaminen on osa lastenkin arkea ja siihen sisältyy tiettyjä odotuksia. Kaveripiiristä voi joutua eroon, jos ei ole harrastuksia tai varaa ostaa oikeanlaista kännykkää ja vaatteita. Erityisesti tavaroiden laatuun, merkkiin, ikään ja malliin kiinnitetään yllättävän paljon huomiota lasten vertaissuhteissa.
Köyhyys muokkaa lasten kaverisuhteita ja altistaa kiusaamiselle. Ryhmän ulkopuolisuudella, kuten syntymäpäiviltä tai kouluretkiltä poisjäämisellä on pitkäkestoiset vaikutukset lapsen hyvinvoinnin ja terveen itsetunnon kehityksessä.
Pelastakaa Lapset ry:n tuoreen kyselyn mukaan vähävaraisten perheiden lapsista lähes 70 prosenttia on joutunut kiusatuksi. Hyvätuloisiksi itsensä määritelleistä lapsista kiusaamista on sen sijaan kokenut 40 prosenttia. Huolestuttavaa on se, että kolmasosa kiusatuista kertoi, ettei koulussa ole millään lailla puututtu kiusaamiseen ja syrjintään.
Lapsen ääni 2018 -kysely nostaa selvästi esille sen, että köyhyys saattaa olla yksinään kiusaamisen syy. Köyhyyteen liittyvä kiusaaminen on lapselle todella satuttavaa. Lapset tiedostavat tilanteensa itsekin ja kantavat siitä jatkuvaa häpeää. Tämä on lapsen ja nuoren mielen kannalta äärettömän raskasta ja tästä lapset ja nuoret myös helposti vaikenevat.
Köyhyys voi olla kouluttautumisen este myös Suomessa. Yli 100 000 suomalaislasta elää köyhissä perheissä, joissa varat eivät usein riitä toisen asteen opintoihin eli lukion tai ammatillisen koulutuksen kalliisiin oppimateriaaleihin.
Opetushallituksen selvityksen mukaan lukion kustannukset voivat nousta 2 500 euroon, kun esimerkiksi ensimmäisen vuoden kirjat saattavat maksaa tuhat euroa. Ammattikoulutukselle kertyy hintaa muun muassa työtarvikkeista.
Kansalaisaloite maksuttomasta lukio- ja ammattikoulutuksesta keräsi suurta kannatusta, mutta näyttää harmittavasti siltä, että eduskunta on hylkäämässä aloitteen.
Vaalikevään alla tulevia päättäjiä on hyvä muistuttaa siitä, että lapsiperheiden köyhyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Jokaisen lapsen kuuluu saada yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua, kasvaa, ja tuntea olevansa tärkeä osa lähiyhteisöään ja yhteiskuntaamme. 15-vuotias on liian nuori luopumaan unelmistaan.