"Toi­vot­ta­vas­ti enää ei tar­vit­se painaa pe­ruu­tus­nap­pia" – Rukan talven ta­pah­tu­mis­ta osa jo myyty lop­puun: Rap ja pi­po­lät­kä vetävät

Viikon ky­sy­mys: Milloin pysyvä lumi sataa Koil­lis­maal­le?

Tilaajille

Her­ras­ko­deis­sa yk­kös­ko­ris­te oli ruusu ja maa­lais­ko­deis­sa kur­jen­miek­ka Kuu­sa­mos­sa sata vuotta sitten – "Huo­nois­sa ja ah­tais­sa asun­nois­sa tal­vi­sin kukat usein kuo­le­vat"

Pelargoni eli pelakuu oli suosittu huonekasvi Kuusamossa jo vuosisata takaperin. Pelargonia voi lisätä pistokkaista, siemenistä ja taimista. Kasvin juuret ovat eteläisen Afrikan luonnossa.
Pelargoni eli pelakuu oli suosittu huonekasvi Kuusamossa jo vuosisata takaperin. Pelargonia voi lisätä pistokkaista, siemenistä ja taimista. Kasvin juuret ovat eteläisen Afrikan luonnossa.
Kuva: Anita Seppänen

Oulun lyseon lehtori A. A. Parvela kartoitti kesällä 1922 kuusamolaisista kodeista noin 70 huonekoristekasvilajia, kun hän kiersi Vanamo-seuran stipendiaattina keräämässä viljelyshistoriallisia tietoja pelto-, puutarha- ja huonekasveista Pohjanmaalla.

Herrasväen eli säätyläiskodeissa yleisin koristus oli ruusu, jota saattoi samassa perheessä olla jopa 25–30 yksilöä, Parvela kirjoitti Luonnon ystävä -lehdessä (1923: 1) julkaistussa stipendiaattikertomuksessa. Vain kahdessa sellaisessa kodissa, jonka Parvela luokitteli säätyläiseksi, ei ruusuja ollut.