Tiistai-iltapäivänä tullut uutinen Mika Myllylän poismenosta pisti hiljaiseksi. Äärimmäisen kova oli hiihtäjäsankarin kohtalo.
Muistan Myllylän ennen kaikkea huippuluokan hiihtäjänä, joka 1990-luvun kilpaladuilla toi Suomelle paljon mainetta ja kunniaa. Yksi Myllylän uran ikimuistoisimmista kilpailuista oli vuoden 1997 Trondheimin MM-kisojen 50 kilometriä perinteisellä hiihtotavalla. Myllylän voitto hiihdon kuninkuusmatkalla lämmitti suuresti sekä minun että lukuisen muiden suomalaisten penkkiurheilijoiden mieltä. Hiihdon kuninkuusmatkan maailmanmestaruuttahan oli tuolloin saatu odottaa jo 27 pitkää Kalevi Oikaraisen hiihdettyä mestariksi vuonna 1970.
Muistan kuinka samaisena keväänä Rukan kisoissa Oikarainen luovutti manttelin Myllylälle. Olin tuolloin paikalla keräämässä rahaa yläasteen luokkaretkirahastoon. Sitä en muista kuinka myymämme tuotteet kävivät kaupaksi, mutta Ahvenanmaalle pääsimme saman vuoden toukokuussa.
Seuraavana vuonna 1998 Myllylä toi jälleen iloa suomalaiskoteihin voittamalla 30 kilometrin perinteisen hiihtotavan olympiakultaa Naganossa. Se oli yksi niistä kilpailuista, jolloin oikeasti kannatti valvoa aamuyön tunteina televisiovastaanottimen ääressä urheilusuorituksia jännäten. Myllylähän on viimeisin suomalainen olympiavoittaja miesten maastohiihdossa. Seuraavaan kultamitalistiin saattaa vielä mennä tovi.
Vuonna 1999 Ramsaussa Myllylä hiihti elämänsä MM-kilpailut voittaen kolme kultamitalia. Nuo kisat jäivätkin sitten Myllylän hiihtouran viimeiseksi kohokohdaksi. Lahden MM-kisat kahta vuotta myöhemmin jäivät sitten synkällä tavalla suomalaiseen urheiluhistoriaan. Myllylä taisi ottaa nuo Lahden tapahtumat aika raskaasti eikä kyennyt enää nousemaan huippuhiihtäjäksi.
Tässä vaiheessa, kun kuolinsyystä ei ole mitään tietoa, on tietysti vaikea sanoa miksi Myllylän elämä päättyi näinkin aikaisin. Voin vaan kuvitella, että yhtenä osatekijänä oli tuo vuosikausia jatkunut tyhjänpäiväinen dopingjahti suomalaishiihtäjien ympärillä. Ikivanhojen asioiden kaivaminen meni liian pitkälle.
Mika Myllylä jää muistoihini hienona urheilijana.