Alakerta | Petri Karjalainen / petri.karjalainen@koillissanomat.fi
Jo vuosia olemme kuulleet olevamme vainottuja alamaisia, joita hirmuhallinto sortaa minkä kerkiää. Hämmästys oli suuri, ainakin joillakin, kun julkistettiin valtakunnallinen vertailu, jonka mukaan kuusamolaiset ovat kuudenneksi tyytyväisimpiä kotikuntansa tarjoamiin palveluihin. Pohjois-Suomen kunnista lähimmäksi pääsi Kajaani 19. sijallaan.
Itse asiassa tulos ei tullut valveutuneille yllätyksenä, sillä Kuusamo on pärjännyt hyvin vastaavanlaisissa vertailututkimuksissa.
Uskallan kehua Kuusamon hyviä palveluja myös omakohtaisen kokemukseni perusteella. Uuden vuoden aatonaattona viisivuotias poikani kaatui luistimilla ja löi kasvonsa jäähän seurauksella, että etuhammas jäi venksottamaan kummalliseen asentoon.
Soitin hammashuoltoon. Parissa tunnissa poika istui hammaslääkärin tuolissa ja kotiutui komeassa jääkiekkoilijan hymyssä puolen tunnin operaation jälkeen. Onneksi oli maitohammas.
Jäin miettimään, että eipä vahinkoa olisi tuon ripeämmin pystynyt hoitamaan. Etukäteen olin asennoitunut, että hoitoaika menee vähintään uuden vuoden jälkeiselle ajalle.
Kuusamossa on moni asia hyvin ja tehty monta asiaa oikein, sanoivatpa isoäänisimmät marmattajat ja hirmuhallinnon kaatajat mitä hyvänsä. Kiitoksen lausuminen ääneen ei tarkoita sitä, etteikö parantamisen varaa aina olisi.
Terveyskeskuksessa varmasti joutuu joskus jonottamaan, jäähalli taatusti on liian vanha ja nuorten hyväksi pitäisi voida tehdä vielä enemmän. Elämme epätäydellisessä maailmassa, nyt ja aina, ja asiallista kritiikkiä pitää esittää.
Enemmän kuin Kuusamon erinomaisesta sijoituksesta iloitsen kuusamolaisten juurevasta maalaisjärjestä. Kuitenkin, kaikesta älämölöstä huolimatta, valtaosa kaupunkimme asukkaista on säilyttänyt suhteellisuudentajunsa. Se, että täällä Siperian länsilaidalla on pärjätty näinkin hyvin, ei ole itsestäänselvyys.
Hyvinvoinnin säilymiselle on Kuusamossa laskettu konkreettinen hintalappu. Jos nykyisen tasoiset palvelut halutaan säilyttää, tarvitaan kaupunkiin tuhat uutta työpaikkaa vuoteen 2021 mennessä. Haaste on kova, mutta ei mahdoton paikalliselle elinkeinoelämälle tehdyn kyselyn mukaan.
Työpaikat eivät synny kitisemällä, eivät vinoilemalla, vaan hyvistä yrityksistä, osaamisesta ja innostuksesta. Kun tässä onnistumme, lapsemme hymyilevät terveillä hampailla myös jatkossa.
Petri Karjalainen