Talvisodan päättymisen vuonna 1940 julkaistun saksankielisen Petsamo-Ladoga -teoksen esipuheessa mainitaan (vapaasti suomennettuna): ”Kiitos värikuvien mestarille, Hermann Harzille, joka otti vastaan tuon matkan 1939 vaikeudet...” Kyseessä oli vakooja-valokuvaaja Hermann Harz, joka paitsi kuvasi, myös toi salaista tiedustelutietoa Saksaan ajalta ennen talvisotaa. Hänen huikeat väriotoksensa julkaistiin seuraavana vuonna valtavan kokoisessa Petsamo-Ladoga -teoksessa.
Harz tuli tunnetuksi myös Hitlerin autobaanoja käsittelevistä taidokkaista värivalokuvista aikaisemmin 1930-luvulla. Nämä kuvat sopivat hyvin myös modernin natsi-Saksan uuteen ilmeeseen ja julkisivuun. Harz oli siis ajanoloon hyvin moderni, kokeileva kuvaaja.
Leila, tyttö Kuusamosta
Kuka oli Leila, ”ein Mädchen aus Kuusamo”?
Eräs hyvin taiteellinen Harzin ottama kuva on selvästi etukäteen suunniteltu. Tuohikontti lepää hirsirakennuksen nurkassa. Vieressä seisoo pieni, herttainen tyttö nimeltä Leila. Hänen kädessään on horsman kukka ja toinen keltainen kukka. Leilan suupielet ovat hieman likaiset. Tyttö katselee kuvaajaa hieman jännittyneen ja varautuneen näköisesti. Kuitenkin asetelmassa on jotakin kansalliskuvaston kaltaista impivaaralaisuutta.
Kirjoittaja kertoo tässä iloinneensa erityisesti lapsista, jotka elivät Petsamon ja Laatokan välillä. Hän kertoo yöpyneensä Kuusamon seudulla erän puunhakkaajan mökissä, ja seuranneensa talon lasten elämää. Kukahan tämä puunkaataja-metsätyömies oli? Lieneekö tehnyt halkoja vai ollut tukinuitossa? Joka tapauksessa metsätalouden merkitys oli Kuusamossa suuri 1930-luvun loppupuolella. On otettava huomioon myös se osa Kuusamoa, joka jouduttiin myöhemmin jättämään rajan taakse.
Kirjailija kirjoittaa hyvin ihailevaan sävyyn lapsista - erityisesti Leila-tytöstä - jotka paimensivat lehmiä ja saivat kasvaa villin luonnon keskellä. Kirjoittaja kuvailee tarkoin myös tytön vaatetusta ja monia isän tekemiä esineitä.
Leilan älykkyys ja pelottomuus on ilmiselvästi tehnyt vaikutuksen kirjoittajaan! Kukahan oli tämä mystinen luonnonlapsi, Leila? Selvisi, että kyseessä ei ole Leila-niminen tyttö, vaan tytön nimi oli Salli Tiermas, nykyään Salli Keskinarkaus.
Paanajärven metsästäjä
Eräässä kirjan luvussa kerrotaan metsästäjistä, jotka asustelevat erakkoina Suomen erämaissa ja saavat kaiken elämään tarvittavan luonnosta. Kuusamossa heitä on erityisen paljon.
Karhun metsästyksestä kerrotaan pitkästi, samoin karhujen käyttäytymisestä. Oikea metsästäjä pitää karhuntaljat itsellään, ”vain lappalaiset myyvät metsästämiensä karhujen taljat”. Kuvaavaa on, että jos joku vierailee suomalaisen metsästäjän yksinäisessä mökissä, metsästäjä esittelee vieraalle ensimmäisenä karhuntaljat. Näin myös kirjantekijät saivat tutustua paanajärveläisen metsästäjän taljoihin. Kuva on huikeaa kulttuurihistoriaa. Kukahan lienee Paanajärven metsästäjä?
Metsästäjistä kirjoittaja kertoo erittäin ihailevaan ja arvostavaan sävyyn. On selvää, että he edustavat Harzille ja hänen seuralaiselleen villin erämaan mystisiä suomalaismiehiä.
Oulankajoen ”kanjoni”
Oulankajoen olemusta ja syntyä kuvailevassa luvussa kerrotaan siitä, miten tämä ”kanjoni” on syntynyt ja miltä se näyttää eri vuodenaikoina. Kuusamo on kirjoittajan mukaan ”Suomen Sveitsi”. Saksalaisvieraalle ”kanjoni” onkin varmasti näyttänyt kesällä parhaat puolensa. Aurinkoinen kuva kertoo jylhää tarinaa vapaana virtaavasta joesta. Valtavien erämaiden keskellä sitkeät kuusamolaiset sinnikot jaksavat edelleen elää ja yrittää - aivan kuten jo satoja vuosia aiemmin.
Harzin merkitys tämän ajan ihmisille
Hermann Harzin kuvat ovat valtava kulttuuriaarre tämän ajan suomalaisille. Ne tuovat ikään kuin aikakonematkana takaisin vuoden 1939, neitseelliseen ajan ennen talvisotaa - ja vieläpä monivärisesti. Petsamo-Laatokka-linjalla Kuusamo sijaitsee aika lailla puolivälissä. Sen valtavat luonnonaarteet ja luonnonmukainen elämä ovat tehneet urbaaneihin saksalaisiin melkoisen vaikutuksen.
Harz on vienyt kotiin mukanaan luonnon kauneutta, hienosti sommiteltuja värikuvia hienoon pääteokseensa - sekä mielenkiintoista tiedustelutietoa. Sille olikin varmasti käyttöä tulevina vuosina.
Tämän jälkeen räjähti
Vuonna 1939 elettiin Euroopan historiassa erittäin merkittävää aikaa. Suuren räjähdyksen kynnyksellä seurattiin jännittyneenä, kuinka valtakunnankansleri /-presidentti Adolf Hitler johdatti Saksaa yhä suurempiin aluevaltauksiin. Militaristinen retoriikka ja aluevaatimukset huolestuttivat sekä läntisiä Euroopan maita että Neuvostoliittoa - ja sen johtajaa Stalinia. Tämä oli ryhtynyt pelaamaan uhkapeliä ”liittoutumalla” Saksan kanssa. Nk. Molotov-Ribbentrop -sopimus ja sen salainen lisäpöytäkirja koskettivat myös Suomea. Stalin ja Hitler aikoivat jakaa Euroopan!
Pian alkoikin vuotaa tiedustelutietoja nk. salaisesta lisäpöytäkirjasta. Sen mukaan Saksa saisi Puolan länsiosan, Neuvostoliitto taas Baltian maat ja niiden muassa Suomen. Tämä tieto vuoti pian Suomeenkin tiedustelukontakteja pitkin. Silti neuvotteluteitse pyrittiin vaikuttamaan päinvastaiseen lopputulokseen. Suomi oli ajautunut poliittiseen paitsioon ja oli matkalla kohti talvisotaa.
Kesä 1939 oli kuitenkin vielä viattomuuden ja pysähtyneisyyden aikaa. Sen puolesta puhuvat myös Harzin Kuusamosta ottamat kuvat.
Hermann Harz kuvasi laajalti Hitlerin autobaanoja 1930-luvulla.