Harva on päätynyt natsi-Saksan Suomi-Venäjä -aiheiseen kuvakirjaan tai päässyt kättelemään Amerikan presidenttiä. Salli Keskinarkaus on. Nyt hän nauraa, että on ollutkin oikea linssilude.
Salli Keskinarkaus (o.s. Tiermas) syntyi Tiermaksen talossa Kallunkijärven rannalla kesäkuussa 1930. Ensimmäisiä lapsuusmuistoja on saksalaisen retkikunnan vierailu Käylässä alkukesällä 1939.
Keskinarkaus on ”Leila”, tyttö Kuusamosta, jonka perään kuuluteltiin viime viikon perjantain lehdessä . Miksi saksalaiset sanoivat häntä Leilaksi, sitä Keskinarkaus ei tiedä. Todennäköisesti nimi vain jäi kysymättä ja se keksittiin.
– Ukilla ja mummilla oli matkailumaja, jota hoiti Aino-tätini. Olin kahdeksanvuotiaana mummolla pikkukipparina. Matkailijat olivat siinä mummolassa. Aino-täti laittoi heille ruokaa. He olivat katsoneet minun viipotusta siellä ja päättäneet ottaa minustakin kuvan, hän muistelee nyt vuosien jälkeen.
Edelleen Keskinarkauksen seinällä olevan kuvan otti saksalainen Hermann Harz, joka tuli tunnetuksi tietynlaisena brändivalokuvaajana natsi-Saksalle. Värikuvat Kuusamosta julkaistiin valtavan kokoisessa Petsamo-Ladoga -teoksessa talvisodan jälkeen 1940.
Keskinarkaus muistaa kuvaushetken edelleen. Piharakennuksen ikkunat peitettiin. Mummolassa ei ollut sähköjä, joten virta huoneen valaisuun otettiin saksalaisten omasta autosta.
– Tuohikontinkin muistan. Olivat ostaneet sen matkamuistoksi Paanajärveltä. Se on tuossa vieressä kuvassa. Minulla on kotona mummolan kuva, jossa näkyy tuo rakennuskin, Keskinarkaus kertoo puhelimitse kotonaan Rovaniemellä.
Kuva päätyi hänelle saksalaisten tulkin tuomana. Se oli lähetetty Saksasta Helsinkiin.
– Hän kävi tuomassa sen ihan minulle kotiin. Se on seinälläni. Olen aikoinani siihen jonkunlaiset kehyksetkin ostanut.
Kehykset Keskinarkaus hankki ensimmäisillä tienesteillään.
Kun tulkki tuli toisen kerran Keskinarkauksen luo, oli hänellä jo päällään sotilaspuku. Talvisota syttyi 30. marraskuuta 1939.
– Siinä monenlaista sattui. Äitini oli Sallasta Kuolajärveltä kotoisin. Menin enon tykö Sallaan. Äidin veli oli haavoittunut niin pahasti ensimmäisessä maailmansodassa, että he eivät saaneet vaimonsa kanssa lasta. Minut oli päätetty adoptoida enolle ja hänen vaimolleen.
Kun sota alkoi, Keskinarkaus lähti enon mukana evakkoon Ylitorniolle. Adoptiota ei ehditty toteuttaa sodan takia. Toinen maailmansota vei lopulta enon hengen, kun tämä menehtyi pommituksessa ollessaan käymässä Kemijärvellä. Enon vaimo ei halunnut sitoutua tyttöön.
Salli-tyttö palautettiin Haukiputaalle, jossa kotiväki oli evakossa.
Kun rauha tuli, päästiin palaamaan kotiin Kuusamoon. Silloin koti vielä oli olemassa, vaikka Liikasenvaarakin oli poltettu talvisodan aikana.
– Sittenhän se tuli se saksalaisten sota ja silloin oma koti poltettiin. Ainoastaan rantasauna säästyi. Niillä oli tullut ilmeisesti niin hoppu, että eivät sitä kerenneet sytyttää. Kuvat oli otettu mukaan ja säästyivät tuholta.
Seuraava evakkoreissu suuntautui Pyhäjoelle. Rauhan palattua äiti ja isä rakensivat kotipaikalle uuden talon. Kävi kuitenkin jälleen huono tuuri.
– Juhannusaattona siellä syttyi ihmeellinen tulipalo. Se ei ole koskaan selvinnyt.
Uusi talo paloi maan tasalle.
Jälleenrakennuksen aikana Salli avusti maatilalla. Hän asui mummon ja ukin luona ja hoiti veljensä lehmiä.
Vartuttuaan hän lähti Rovaniemelle Jokelan hautaustoimistoon apulaiseksi. Siellä meni kevääseen, kunnes maatyöt vetivät takaisin kotiseudulle.
– Piti lähteä heinäntekoon. Sitä oli niin tottunut siihen.
Seuraava syksy ja talvi kuluivat Oulussa. Kesäisin palattiin taas kotiin.
Käylään sahalle automieheksi puunkuljetukseen saapui Lemme Keskinarkaus Rovaniemeltä. Savotan loppuessa huhtikuussa hän jäi tarkemmin tutustumaan Salliin.
– Sovittiin, että olympiavuonna 1952 mennään kihloihin. Hän piti puheensa ja tuli kihlat mukanaan Kuusamoon.
Nuori pari muutti Rovaniemelle, jossa elivät yhteisen elämänsä. Salli oli enimmäkseen kotiäitinä kahdelle lapselle. Lemme toimi automiehenä. Pariskunnalla oli yhteinen perheyritys. Monenlaista mahtuu elämäntaipaleelle.
Yksi muistoista on Yhdysvaltain varapresidentin Lyndon B. Johnsonin vierailu syyskuussa 1963. Vain paria kuukautta myöhemmin Johnsonista tuli presidentti, kun John F. Kennedy murhattiin.
– Hän vieraili Suomessa ja halusi käydä Rovaniemelläkin. Sehän lehdessä kuulutettiin, että nyt tulee Johnsoni. Valtakadulle kokoontui ihmisiä paljon seuraamaan, että nähdään vilaukselta, kun taksi vie hänet lentokentälle. Hän pysäyttikin taksin ja tuli tervehtimään meitä.
Siitäkin on muistona kuva, kun Keskinarkaus kättelee Johnsonia.
Nyt Salli Keskinarkaus on ollut yksitoista vuotta leskenä. Kallunkijärvelle he rakensivat aikoinaan mökin, jonka nyt omistaa etelässä asuva poika.
– Tässä se elämä nyt jatkuu niin pitkään kun näitä elinpäiviä on jäljellä.