Alakerta
Euroviisut Azerbaidzhanissa päättyivät taas lyhyeen Suomen osalta. Pernilla Karlssonin kappale När jag blundar ei päässyt jatkoon ensimmäisestä semifinaalista. Ei mikään ihme sinänsä, sillä hillityn rauhallinen kappale ei ollut sitä tyypillisintä viisukamaa, jota kisoissa harrastetaan.
Esiintyjän hamekin lienee ollut liian pitkä kanssakilpailijoihin verrattuna.
Jatkoon pääsivät Romania, Moldova, Islanti, Unkari, Tanska, Albania, Kypros, Kreikka, Venäjä ja Irlanti. Voittaja selviää lauantain finaalissa.
Tuntuu, että se hohto, joka euroviisuihin aikaisemmin liitettiin, on kulunut pois. Esitykset ovat samaa tylsää massaa ja toistensa kopioita. Kansalliset piirteet on pyyhitty pois ja esitysten valtakielenä on englanti.
Yhä useampi maa tilasi tänäkin vuonna biisinsä ruotsalaisilta tekijöiltä ja lopputuloksena oli sitä kevyttä europoppia, jota ei tahdo jaksaa kuunnella. Pääasia näyttää olevan, että kappaleen esittäjä on kaunis, pitkätukkainen ja muutenkin hyvin varusteltu.
Oma ryhmänsä ovat sitten nämä vitsibiisit, joita tänäkin vuonna on nähty. Kummallisimmasta päästä oli Montenegron Euro neuro -kappale. Huumoriyhdistelmässä räpättiin Euroopan talouskriisistä ja vitsailtiin ties mille. Yleisö ei innostunut äänestämään sitä jatkoon, vaikka lavalla oli sekä break dance -tanssijoita että Troijan hevonen.
Ja sitten ovat nämä Venäjän diskomummot, jotka ainakin kotimaassaan ovat nostattaneet melkoisen suosion. Voittosuosikiksi ennustetut, laulussaan tanssimaan kannustavat mummot aikovat käyttää voittorahansa pienen kotikylänsä kirkon korjaamiseen.
Euroviisujen viimeisenkin hohdon himmentää se, että kaiken kimalluksen ja näyttävien lavaspektaakkeleiden varjoon jää kulissien takainen todellinen Azerbaidzhan.
Laulukilpailun avulla isäntämaa on yrittänyt rakentaa mielikuvaa modernista, hyvinvoivasta ja edistysmielisestä tasavallasta. Viisujen tieltä on purettu neuvostoaikaisia taloja ja asukkaita on pakotettu lähtemään kodeistaan. Samaan aikaan sensuuria on kiristetty entisestään. Kansalaisten perusoikeuksista muun muassa sananvapaus on maassa vain muodollinen ja kriittisiä toimittajia pahoinpidellään ja siepataan. Toivottavaa olisi, että maan oloista kerrottaisiin muutakin kuin viisuhuumaa.
Helena Matila