Kolumni

Huiput, superit ja megat

Enää ei riitä, että on hyvä, tähti tai asiantuntija – nykyisin pitää olla enemmän. Ja yhä useammin paljon enemmän.

Tavallisen kokin ruoat eivät ole enää pitkään aikaan maistuneet medialle.

Kun esitellään huippukokin näkemyksiä pöperöistä, niin silloin ovat suolat ja pippurit kohdillaan. Tavallisen kokin ruokiin ei enää kukaan koskisi pitkällä syömäpuikollakaan.

Mieluiten syödään huippukokin lisäksi tv-kokin tai suosikkikokin valmistamia aterioita. Parhaat muonat valmistaa luonnollisesti koko kansan huippusuosittu tv-kokki.

Ei tuiki kirkkaana median valokeilassa enää artisti tai urheilija, joka on pelkästään tähti.

Ohi ovat laulaneet ja luistelleet super-, mega- ja kaikkien rakastamat tähdet. Pelkkä tähti näyttää yksinäiseltä julkisuuden taivaalla suurempiensa rinnalla.

Varsinkin urheilijat tuntuvat olevan todellisia maailmantähtiä.

Ylisanoista saa usein sellaisen käsityksen, että urheilija tunnistetaan ympäri maailmaa. Todellisuus vain taitaa olla sellainen, että Härmästäkin löytyy useampi talous, jossa urheilijasta ei ole koskaan kuultukaan.

Asiantuntija ei ole enää kovinkaan uskottava, kun hän kertoo näkemyksiään. Erikoisasiantuntija tietää enemmän. Erikoisasiantuntija on vakuuttavampi, siksi asiantuntijoihin turvaudutaan yhä harvemmin.

Odotan innolla, milloin jalkapalloon tai jääkiekkoon lanseerataan erikoistilanteiden erikoisasiantuntija. Eihän pelkkä erikoistilanteiden asiantuntija voi tietää yhtä paljon kulma-, vapaa- ja rangaistuspotkuista kuin erikoisasiantuntija.

Odotan mielenkiinnolla myös sitä, milloin tavallisina pidettyjä ihmisiä aletaan kutsumaan ylisanoilla.

Kadunmiesten ja -naisten haastatteluissa heitä aletaan kutsumaan huipputavallisiksi, supertavallisiksi, uskomattoman tavallisiksi tai kaikkien läheisten ihmisten rakastamiksi taviksiksi.

Voipa olla, että viimeistään silloin tavallinen ihminen saa tarpeekseen ylisanoista.