Ajelimme viime perjantaina kuvaaja Mikko Halvarin kanssa Kuusamossa Koskenkylän tietä, kun Virransalmen jälkeen lähellä Muosalmea keskellä tietä näytti olevan joku musta möhkäle. Lähemmäksi päästyämme huomasimme, että ukkometsohan se siinä, ja soidinpuuhissa.
Video kuvaajan ja metson kohtaamisesta.
Pysäytimme auton tien reunaan. Kuvaaja otti kameran esille ja otti kuvia metsosta auton sisältä. Sitten hän päätti aukaista oven ja testata säikähtääkö metso ja lähtee lentoon. Mutta ei metso lentoon lähtenyt, pörhisteli vain ja naksutteli soidinääntä.
Kun kuvaaja meni autosta ulos ja rupesi ottamaan linnusta lähikuvia, se tuli kohti ja jossain vaiheessa pääsi iskemään siipispankoilla jalkaan ja kipeästi kuulemma kävi. Metso ei pelännyt ihmisiä eikä lähtenyt tieltä minnekään, vaan pyöri auton ympärillä.
Paikalle sattui myös Koskenkylään suuntaan matkalla ollut Heino Auer. Auer on aikaisemminkin tavannut vastaavanlaisia keväthuumassa olevia metsoja eikä hän aikonut tulla autostaan ulos, sillä hän tiesi, että palkintona voisi olla lujia siiveniskuja tai nokkauksia.
Auer sanoi aikanaan ampuneensa metsoja, muttei enää moneen vuoteen, koska kannat ovat käyneet niin heikoiksi.
Kanalinnuista aikanaan väitellyt filosofian tohtori Pirkko Siikamäki sanoo, että on itsekin joutunut aikanaan keväthuumaisen ukkometson hyökkäyksen kohteeksi.
– Kyllä siinä kannattaa varoa siipispankkoja ja nokkaa ja oman nahkan puolesta väistää äkäistä lintua.
Siikamäen mukaan varmaa tieteellistä tietoa ei ole siitä, miksi jotkut metsot käyttäytyvät esitetyllä tavalla. Normaalistihan metsoilla on ryhmäsoidin.
Ukkometsot eivät soi yksin, vaan soidinpaikoille kerääntyy useampia ukkometsoja ja koppeloita. Ukkometsot pitävät soitimella omaa reviiriä ja ottavat välillä yhteen keskenään kovastikin. Koppelot vertailevat sivussa minkä kukon valitsevat.
– Näissä keväthuumaisissa yksinäisissä metsoissa on ehkä kyse nykyajan ilmiöstä. Taustalla voi olla se, että perinteiset sukupolvelta toiselle siirtyneet soidinpaikat ovat jostain syystä hävinneet.
– Toinen syy voi olla se, että muita lajitovereita ei löydy ja sitten korvikkeita pitää etsiä muista kohteista.
