Alakerta |Risto Pikkupeura risto.pikkupeura@koillissanomat.fi
Taivalkosken kunnan työyhteisössä on nyt viime aikoina tapahtunut merkillisiä asioita. Kunnanjohtajan asema on kyseenalaistettu ja työyhteisön henkeä on kuvattu aika heikoksi.
Olin muutama vuosi sitten pitkän ajanjakson Taivalkoskella toimittajana ja ihastuin paikkakuntaan ja ihmisiin. Mitä on siis tapahtunut.
Mitä pitempään asiaa puidaan, sitä enemmän taustoja alkaa tulla esille. Kuiskuttelijoita on ollut ja kuva alkaa selkiytyä. Taannoinen palkkaennakkokohu, sahan palovesiallas, työntekijöiden puhuttelut. Pääasiassa pienempiä asioita, joista ei ole ehkä kenenkään irtisanomisperusteeksi, mutta jotka joidenkin mielestä murentavat kokonaisuutena luottamusta johtaviin virkamiehiin.
Toisaalta kunnanjohtajan on todettu pontevasti toimineen taivalkoskelaisten ja kunnan hyväksi muun muassa kaivosasiassa ja muissa elinkeinoasioissa.
Vaikutelma on hiljalleen se, että kyllä kyseessä on aivan joku muu, joka on sotkut aiheuttanut.
Taivalkoskella osataan keskustelu, yhteistyö ja jopa veemäinen keljuilu, mutta silti koviakin ratkaisuja on tehty yhdessä. On kannettu vastuu päätöksistä ja seurauksista. Lääkkeet valtionosuusjärjestelmän romahtaessa tulot olivat karvaita, mutta ne tehtiin ja ymmärrettiin.
Nyt toimitaan vihjailujen varassa, kun selkeitä epäluottamuksen syitä ole tuotu esille. Se ei ole reilua, oli sitten puolesta tai vastaan.
Outoa on vaatia syytettyä itse listamaan syytteitä. Kyllä se on suomalaisen oikeuskäsityksen mukaan syyttäjien eli kirjelmän allekirjoittajien tehtävä.
Kunnallispolitiikka ei ole henkilökohtaisten kaunojen, kavereiden puolesta kostamisen tai minkään muunkaan alhaisen tunnetilan aiheuttaman aiheuttaman ahdistuksen julkituontiareena. Kuntalaiset ovat äänestäneet valtuustoon tolkuiksi tuntemiaan ihmisiä.
Valtuuston on syytä selvittää ja puhdistaa Taivalkoskella ilmapiiriä. Tehtävä tarvittaessa reippaita päätöksiä ja osoitettava johtajuutta. Hutkiminen ilman tutkimista ei kuulu nykyiseen toimintamalliin.