Huu­no­sen ja Leh­to­ahon so­naat­ti­kon­ser­til­la varoja nuorten ki­sa­mat­kal­le

Teemu Huunonen ja Miikka Lehtoaho. Arkistokuva.
Teemu Huunonen ja Miikka Lehtoaho. Arkistokuva.
Kuva: Seppo Kallio

Huilisti Teemu Huunosen ja pianisti Miikka Lehtoahon yhteiskonsertti on ylistys sonaateille. Kolme sonaattia -nimeä kantavan konsertin ohjelmatuotosta osa suunnataan nuorten huilistien Turun kilpailumatkan kustannuksiin.

Torstaina 9. marraskuuta pidettävä konsertti järjestetään ennenkuulumattomassa paikassa.

– Konsertti on Oulankasalin lavalla ja myös yleisön istumapaikat tulevat lavalle. Esirippu rajaa lavasta mukavan intiimin tilan, jonka akustiikka on havaittu todella hienoksi. On mielenkiintoista nähdä, miten paikka toimii konserttitilana, Huunonen kertoo.

– Konsertteja järjestettäessä tulee aina mietittyä sitä, että tila on niin yleisölle kuin soittajillekin mahdollisimman viihtyisä. Nyt kokeillaan tällaista ja lavallehan mahtuu huomattavan paljon ihmisiä. Siitä tulee hieno, tunnelmallinen ja kamarimusiikillinen tila, Lehtoaho uskoo.

Lehtoaho ja Huunonen suunnittelivat yhteistä sonaattikonserttia jo viime keväälle. Sattumuksien summa kuitenkin siirsi konsertin järjestämistä nyt loppusyksyyn.

Konsertissa kuullaan kolme keskenään täysin erilaista ja eri aikakaudelta kumpuavaa sonaattia.

Konsertin ohjelmisto lähti rakentumaan saksalaisen Paul Hindemithin sonaatin ympärille. Vuonna 1936 tehty sonaatti huilulle ja pianolle kuullaan konsertin keskellä.

– Hindemithin sonaatti on 1900-luvun alkupuolen jo vähän modernimpaa musiikkia. Soittajille kappale on aika haastava, eikä se päästä kuulijoitakaan aivan helpolla. Täysin modernia musiikki ei kuitenkaan ole, vaan mukana on myös kuultaviakin melodioita, Lehtoaho kuvailee.

Hindemithin sonaatin molemmin puolin soittajat halusivat hieman helpommin lähestyttävää musiikkia. Konsertin aloittaa Bachin sonaatti g-molli vuodelta 1734.

– Tekijästä ei ole täyttä varmuutta. Oliko kyseessä Johan Sebastian vai Carl Philipp Emanuel Bach? Joka tapauksessa se on tosi kaunis barokkisonaatti. Tosin soitamme sen modernein soittimin, huilulla ja flyygelillä, ei cembalolla, Huunonen kertoo.

Suomi 100 -teemaan sopien konsertin päättää suomalaisen Heino Kasken sonaatti huilulle ja pianolle vuodelta 1937.

– Kasken huilusonaatti on tenhoavaa ja raikasta musiikkia, jossa on potkua ja energiaa. Meistä se oli sopiva kappale päättämään konsertin, Lehtoaho sanoo.

Konserttiin on vapaaehtoinen ohjelmamaksu. Tuotto lahjoitetaan neljän Kuusamon musiikkiopiston nuoren huilistin kisamatkan matkakustannuksiin.

Ilmoita asiavirheestä