Muutama laudanpätkä, verkkoa, heinää, käpyjä, lipstikkaa ja järvikortetta. Näistä rakennusaineksista syntyy yksinkertaisin versio hyönteishotellista.
Neljästä laudanpätkästä koostuvaa kehikkoa tehdessään Hannu Tenhunen miettii, onko simppelein malli kaikista toimivin.
– Oletteko te oikeasti nyt loppuun asti miettineet tätä hotellimallia? Että tämä on hyvä kahden hengen huone?, Tenhunen heittää.
– Tämä on sellainen perusmalli. Osa tekee esimerkiksi katon, mutta päätimme säästää puutavaraa. Tämän voi sitten laittaa katoksen alle, vinkkaa Oulangan luontokeskuksen asiakasneuvoja Ira Pesonen.
Espoossa asuva, Kuusamossa mökkeilevä Tenhunen on ensimmäistä kertaa itse tekemässä hyönteishotellia, mutta on nähnyt niistä kaikista prameimmista versioista kuvia.
– Mitä kuvia näkee netistä, näyttävät ne ihan taloilta ja niissä on kaiken maailman putkiloita, Tenhunen muistelee.
Monimuotoisuuden säilyttäminen on hyönteishotellin tarkoituksena, eikä hotellin ulkonäöllä ole silloin väliä.
– Hyönteishotellien rakentaminen on nyt uusi ilmiö, vaikka jo aiemmin on tiedetty, että hyönteisille tällaisten paikkojen löytyminen etenkin kaupunkialueella on vähentynyt, kertoo Ira Pesonen Oulangan luontokeskuksen Suomen luonnon päivän tapahtumassa lauantaina.
Hyönteisten luonnolliset pesintä- ja talvehtimispaikat ovat käyneet yhä harvinaisemmiksi kaupungistumisen ja teollistumisen takia. Myös hyvin hoidetuilta pihoilta hyönteisten luonnolliset paikat ovat kadonneet.
– Näitä tarvitaan juuri monimuotoisuuden parantamisen takia, koska hyönteiset ovat esimerkiksi erittäin hyviä pölyttäjiä. Jos itsellä on vaikka perunapeltoa, hyönteiset ovat siinä erittäin tärkeitä, Pesonen huomauttaa.
Hyönteishotellit eivät ole vain kaupunkien asia, niitä tarvitaan ihan kaikkialla. Terasseilla, puutarhoissa ja parvekkeilla tarvitaan hyönteisiä pölyttämään kukkia ja hävittämään tuhohyönteisiä.
Yksinkertaisimmillaan hotellin tekee viidessä minuutissa. Ensin laudanpätkistä tehdään kehikko, jonka taakse kiinnitetään pala verkkoa. Verkko estää lintuja nappaamasta hyönteisiä.
Kehikon sisälle laitetaan esimerkiksi heinää, käpyjä, lipstikkaa ja kaarnaa.
– On hyönteislajista kiinni, että mistä ne tykkäävät. Yleisimmät hotellit tekee helpoiten kävyistä, tietää Ira Pesonen.
Myös kehikon toiselle puolelle kiinnitetään verkko, minkä jälkeen hotelli on valmis sijoitettavaksi. Katoton hotelli vaatii suojaisen paikan. Sen voi kiinnittää vaikka seinään tai puuhun.
Asukkaita hotelliin voi odotella seuraavan kesän ja syksyn aikana.
Suomen luonnon päivänä Oulangan luontokeskuksella järjestettiin hyönteishotellipajan lisäksi näyttelyitä ja opastettuja retkiä.