Il­mas­ton­muu­tok­sen myötä voi lei­pä­vil­ja palata Koil­lis­maal­le kym­me­nes­sä vuo­des­sa – viljat hyö­ty­vät va­loi­sis­ta öistä muiden hei­nä­kas­vien tapaan

Ilmastonmuutos saattaa mahdollistaa pohjoiseen jalostetun leipäviljan viljelyrajan siirtymisen 150-200 kilometriä pohjoiseen vain kymmenessä vuodessa. Kuvituskuvassa pastan raaka-aine, eli välimerellinen durum-vehnälajike.

Kuva: Kuvituskuva CC0

Lapin luonnonvarakeskuksen tutkija Antti Hannukkala kertoo, että 60-luvulla loppunut leipäviljan viljely saattaa ilmastonmuutoksen takia palata kymmenessä vuodessa takaisin Etelä-Lappiin.

– Meillä on erinomaiset mahdollisuudet viljellä kymmenen vuoden päästä leipäviljaa ja esimerkiksi kevätvehnää Etelä-Lapissa ja Koillismaalla. Viljelyraja siirtyisi 150-200 kilometriä pohjoiseen.

Ilmastonmuutoksen takia esimerkiksi Rovaniemen vuorokausilämpöjä mittaava vuoden keskimäärinen tehoisa lämpösumma on kohonnut neljässäkymmenessä vuodessa noin seitsemästä- aina yhdeksäänsataan, kertoo Hannukkala.

– Tämän kesän tehoisa lämpösumma oli Rovaniemellä 1 200, eli Kokkolan tasoa.

Ilmaston lämpenemisen myötä viljat hyötyvät, muiden heinien tavoin, pohjoisen valoisista öistä – ne voivat yhteyttää 24 tuntia. Etelä-Suomessa avoimen taivaan alla jo kasvavat viiniköynnöksetkään eivät ole mahdollisuus.

– Ilmastonmuutoksen myötä satoa tulee ilman muuta enemmän. Meillä pystyttäisiin jo kasvihuoneissa ihan rehellistä viiniä kasvattamaan. Sitä tosin ei ole vielä jalostettu – vaan ainoastaan tuotu jostakin Alpeilta Suomeen.

Loppukesästä koottiin Koillismaan viljeltyjä antimia, eli karjan rehua. Kuva syyskuun alusta. Harvinaista kolmatta rehusatoa kerätään parhaillaan.

Kuva: Jani Väisänen

loputtua on useilla rehupelloilla pitkä ruoho, ellei sitä ole kerätty talteen kolmantena satona.– Siitä pitkästä nurmesta on tullut isänniltä kyselyitä, että mitä pitäisi tehdä. Olisiko se parempi ottaa pois vai jättää talvea vasten peltoon, kertoo Pekka Kummala Posiolta, Lapin ProAgriasta.Ongelma on Kummalan mukaan se, että rehussa on ravintoaineita, joiden avulla kasvi on valmistautumassa talveen ja joiden pitäisi siirtyä juureen. Toisaalta ruohon jättäminen voi altistaa kasvin homeelle, jos lumi peittää pellot ennen kunnon roudan tuloa.– Iso ongelma on se miten tämä syksy oikein menee ja milloin tulee pakkaset ja lumipeite. Home voi aiheuttaa tuhoja lumen alla, jos lumi tulee täysin sulaan maahan, kertoo Antti Hannukkala Luonnonvarakeskuksesta.

Hannukkala mainitsee ikään kuin vakuutuksena ruohon murskaamisen peltoon, jos mahdollista hometta vastaan haluaa suojautua.– Sitä kysytään minultakin joka syksy, että kannattaisiko ajamaan heinän pois, mutta jonkinasteinen vakuutus olisi se jos voi heinän murskata sinne maahan ihan pieneksi.Luonnonvarakeskus ei seuraa talvituhosienten itiöiden esiintymistä elokuun alussa, mikä osaltaan voisi kertoa mahdollisista homeiden ilmenemisistä, mikäli lumi sataa sulaan maahan.

Koillismaalla useat maanviljelijät ovat keränneet kolmannen sadon. Koillismaalla harvinaisia kolmansia rehusatoja selittää se, että kesä oli ennätyksellinen tehoisan lämpösumman mittarilla laskettuna. Alkukesän kuivat jaksot tosin rokottivat rehusatoja.