En ole juurikaan huolissani siitä, että ilmasto lämpenee, en siitäkään, että saasteet täyttävät koko maan ja muovia on kaikkialla juomavedestä alkaen. Ei sekään saa raivon valtaan, että sademetsiä hakataan surutta. Kolmas kivi auringosta eli maapallo kiertää radallaan näistä asioista huolimatta vääjäämättömästi siihen saakka kunnes noin miljardin vuoden kuluttua auringon kirkkaus kasvaa, maa muuttuu elinkelvottomaksi ja aikanaan punaiseksi jättiläiseksi paisunut aurinko nielaisee pallomme.
Siitä olen harmissani, että maapallolla elävä laji nimeltä ihminen on itse töpeksimässä elinolosuhteensa. Laji pitää itseään maapallon älykkäimpänä, mutta en ole enää yhtään varma väitteen paikkansapitävyydestä.
Ei ilmastonmuutos yksin, ei saasteetkaan, mutta kaikki yhdessä. Olen vuosikymmeniä seurannut kuin jäätiköt sulavat Norjassa. Ennen suoraan mereen kaatuva Jøkelfjordin jäätikkö on nyt kaukana sulaneena laaksossaan. Säätyyppi on epävakaampi jo Oulussakin, talvi ei meinaa tulla ja vuorotellen sataa lunta ja vettä, lauhaa ja pikkupakkasta. Alueen ikääntyneempien mukaan ei ollut sellaista aiemmin. Uutiskuvat kertovat valtavista roska- ja muovikasoista maailmalla. Valtameriin kertyy muovijätelauttoja, asumattomat saaret ovat täynnä roskaa. Harmistun kun näen jonkun heittävän tupakantumpin maahan tai veteen, kyllä niitä tumppeja on jo löytynyt täälläkin kalojen vatsoista..
Kun joku sanoo, ettei suomessa tai suomalaisten tekemiset vaikuta ilmastoon tai saastumisen, niin ajatuksenhan voi skaalata. Ei siis vaikuta, jos naapuri tyhjentää viemärinsä tai roskansa tontin rajalle. Ei siis vaikuta jos jaamme maailman viiden miljoonan ihmisen ruutuihin, jolloin kenenkään tekemiset tämän logiikan mukaan vaikuta mitenkään. Kuulostaa idioottimaiselta, niin minustakin.
Tämän kaiken muutoksen radikaalimpia vaikutuksia tuskin tulen näkemään. Minun aikani täällä maapallolla riittää ehkä vain siihen, että jotakin on erilailla. Lapseni ovat se sukupolvi, joka joutuu sopeutumaan. Heidän lapsiensa osalta en todellakaan tiedä millainen maailma sitten on. Ajatusta voi paaluttaa taaksepäin. Isäni ja isoisäni maailma oli myös aivan toisenlainen. Minä olen elänyt teknologisen kehityksen hurjan ajan, mutta samalla se on ollut myös roskaamisen ja luonnonvarojen ryöstökäytön ajan. Ehkä aikakautemme voisi nimetä Piittaamattomuuden ajaksi.
Tietysti olisi helppo kieltää ilmastonmuutos ja saastuminen, tunkea se syrjään mielestään. Ei Suomessa mahdollista. Näin moni tekeekin, jopa ylpeilee sillä. Ei paniikkikaan auta. Asia, jolle vain ei mitään mahda, tapahtuu.
Ikkunasta katsottuna Koillismaa tuskin lähivuosikymmeninä kovin paljoa muuttuu. Talvet ovat ehkä kadonneet, kuten kesäkin. Siihen moni koillismaalainenkin uskonsa perustaa. Ei täällä meillä. Parempi työntää pää peiton alle ja toivoa, että paha menee ohitse sillä aikaa.
Mutta se mikä sulattaa jäätiköitä Norjassa ja muuttaa talven rännäksi Kuusamossa aiheuttaa suurempia muutoksia muualla. Jo nyt Intiassa tai Afrikassa kuumuus on sietämätön. Puhtaasta vedestä on jo oikeasti pulaa. Nämä asiat tapahtuvat siellä missä ihmisiä on eniten. Seurauksena on mahdollinen väestönsiirtymä, jossa ei auta maahanmuuttovihamielisyyskään. Muutoksen sosiaalis-taloudelliset vaikutukset voivat olla järisyttäviä. Ja uskokaa pois, ne näkyvät Koillismaallakin.
Kyllä maailmassa on lämpimiä ja kylmiä jaksoja ollut ennenkin, sitä ei kukaan kiellä. Nyt on vain se ero, että muutos tapahtuu nopeammin ja täällä telluksella tallustelee 7,7 miljardia ihmistä. Kyllä maapallo, eläimet ja kasvit tähän suuressa mittakaavassa sopeutuvat. Ihmisen sopeutumisesta ja selviämisestä olen epävarmempi. Tai se sopeutuminen on kivulias. Toivon totisesti olevani väärässä. Ja oikeasti. Olen minä huolissani siitä ilmastosta ja saastumisestakin.