Rafed Nahailla olisi paljon kerrottavaa. Iranilainen mies tuli Kuusamoon turvapaikanhakijana 12.11.2015, noin puolitoista vuotta sitten. Kotimaasta lähtöön on paljon inhimillisiä syitä, mutta hän haluaa puhua niistä vain yhdestä, mahdollisuudesta opiskella. Se on yksi niistä inhimillisistä syistä, joihin Nahai vetoaa kielteisestä turvapaikkapäätöksestä jätetyssä valituksessa.
– Olen lahjakas. Haluan oppia, Rafed Nahai sanoo suomeksi.
Nahai oppi suomen kielen vuodessa. Hän haluaa opiskella Suomessa, työskennellä lasten parissa ja ennen kaikkea hän haluaa jäädä Kuusamoon.
Kyllä. Rafed Nahai on tullut Suomeen paremman elämän toivossa, etsimään mahdollisuutta vaikuttaa itse siihen miten elämässä pärjää ja mistä onnensa löytää. Iranissa ei ole sotaa, mutta lahjakas ja korostetun oikeudenmukainen Nahai jäi kotimaassaan korruption jalkoihin.
– Iran on rasistinen ja todellinen diktatuuri.
Tutkinto olisi pitänyt ostaa summalla, joka vastaa noin 4 000 euroa. Hyvän työpaikan saa vain ostamalla.
– Minulle tuli siitä paljon hankaluuksia ja huonoja asioita. Työssä toimistoissa ja muualla on tyhmiä, jotka eivät ymmärrä, eivät osaa mitään, mutta he ovat maksaneet.
Nahai teki Teheranissa 13:n tunnin työpäiviä myyjänä. Kuukausipalkasta puolet meni työmatkatakseihin.
– En pystynyt oppimaan, en mennyt naimisiin, en ostanut mitään.
Rafed Nahai päätti lähteä.
Turvapaikanhakijana Suomeen saapunut Rafed Nahai aloitti suomen kielen opiskelun Kuusamossa 25.1.2016, kaksi kuukautta sen jälkeen, kun oli tullut Coronarian vastaanottokeskukseen.
Hän hakee salkustaan ensimmäisten tuntien muistiinpanot.
– Ootapa vähä, Nahai sanoo luontevasti.
Aakkosharjoituksia Aa, Bb, Cc ja niin edelleen, viikonpäivät, numerot, okei=jaa=kyllä. Muistiinpanot etenevät vauhdilla persoonapronomineihin, sijamuotoihin ja verbityyppeihin. Aakkosten opettelemisesta on reilu vuosi, ja Nahai antaa haastattelun kokonaan suomeksi.
– En ymmärrä. Kaksi vuotta Suomessa eivätkä vielä osaa persoonamuotoja, eivät tiedä verbityyppejä. Sanovat, että en osaa ja puhuvat englantia. Miksi tulitte Suomeen, jos ette halua oppia suomea, Nahai kiihtyy.
Kaikki turvapaikanhakijat eivät arvosta tilaisuutta opiskella.
Rafed Nahai on käynyt Coronarian järjestämän suomen kielen kurssin ja vapaaehtoista kesäkoulua Aikuiskoulutuskeskuksessa ja iltakoulua Adventtikirkossa. Hän opiskelee suomea SPR:n kurssilla vastaanottokeskuksessa, käy Suomi-kerhossa, englannin kielen kurssilla ja aloitti syksyllä iltaopiskelun Kuusamo-opiston suomen kielen kurssilla.
– Leila, Matti, Eila, Katri, Paavo. Minulla on ollut hyviä opettajia.
Aivan alusta asti, ensimmäisestä tunnista lähtien, Rafed Nahaita on pyydetty tulkiksi ja opettajan avuksi. Hän kääntää suomen kieltä neljälle kielelle. Farsin, darin, persian ja arabian osaavana hän on pystynyt auttamaan vastaanottokeskuksissa muun muassa afganistanilaisille, iranilaisille, irakilaisille ja syyrialaisia; poikia, miehiä ja perheitä.
Rajassa, eli SPR:n vastaanottokeskuksessa, hän on työskennellyt opettajan avustajana ja tulkkina marraskuusta lähtien ensin kuudella ja nyt neljällä tasokurssilla.
Rafed Nahai vaatii itseltään paljon, eikä voi ymmärtää niitä, jotka hukkaavat tilaisuuden oppia. Kurssilla istutaan vain rahan takia. Turvapaikanhakijoiden saaman tuen ehtona on opiskelu.
– ”Minä vessa”. Sinä et ole vessa, vaan sinun pitää sanoa: ”Minä menen vessaan”! Opetan aina uudelleen ja uudelleen.
Rafed Nahailla on paljon suomalaisia ystäviä. Keskusteleminen heidän kanssaan opettaa paitsi kieltä myös kulttuuria.
– Jos kaikki puhuvat suomea, on pakko oppia. Radiossa sanottiin: puhu aina turvapaikanhakijalle suomea.
Rafed Nahai haluaa opiskella Suomessa, suorittaa tutkinnon, opiskella ammatin, työskennellä lasten parissa ja asua koko ajan Kuusamossa. Vaikka hän on valmis yrittämään ja tekemään kaikkensa elämänsä eteen, silti kaikki riippuu jälleen kaikesta muusta kuin Rafedista itsestään.
SPR:n vastaanottokeskus suljetaan ja maahanmuuttovirasto siirtää turvapaikanhakijat muihin vastaanottokeskuksiin. Rafed Nahai toivoo, että saa paikan Pudasjärven vastaanottokeskuksen asiakkaana, pystyy jatkamaan opiskelua Kuusamo-opistossa ja ennen kaikkea hän toivoo saavansa luvan jäädä Suomeen.