Kolumni

Iso ihminen

Siskolla otti voimille, kun joku nimen unohtanut oli kuvaillut häntä sanomalla ” Se iso ihminen”. Tähän on tultu, siskoseni. Ei minuakaan ole enää vuosikymmeneen kuvailtu pitkäksi ja hoikaksi. Isosiskon, vai pitäisikö sanoa vanhemman siskon (ei ole yhtään parempi tuo vanha), kokema määrittely on vääjäämättä edessä.

Kun yli 170 -senttinen nainen lihoo, hänestä tulee iso. Lyhyemmistä naiset pyöristyvät. Se kuulostaa paljon paremmalta. Melkein söpöltä ja kodikkaalta.

Miehet ukkoontuvat. Jos miestä sanoo isoksi, niin tämä on vain mielissään, oli miehen ulkomittojen laajuuden taustalla sitten rasvaa tai lihasta. Mainonta käyttää miesten markkinoilla iso-sanaa syystäkin tyytyväisenä.

Ylipainoisille naisille suunniteltujen vaatemallistojen markkinoinnin yllä leijuu pelkotila, joka muistuttaa sitä aviomiehen hätääntynyttä ilmettä vaimon ”Olenko mä sun mielestä lihava?” kysymyksen edessä. Pelko johtaa vastauksiin, joista ei hyvää seuraa ja surkuhupaisiin yrityksiin kuvata malliston kohderyhmää.

On mallistoja suurenmoisille naisille, täyteläisille naisille, muodokkaille naisille, mahtaville ja runsaille naisille, tuplakauniille naisille ja pahimpana kaikista, isoille tytöille. Iso tyttö! Jos jotain niin tytöttelyä kannattaa välttää viimeiseen asti.

Meillä naisilla on paha tapa pitää itseämme lihavina ja rumina, vaikka näyttäisimmekin kaikkine kiloinemme terveiltä ja kauniilta. Siksi ojennankin tässä XL-luokan ansiomerkin edesmenneelle muusikko Gösta Sundqvistille. Hän päihittää kaikki epätoivoiset muotoilut laulussaan Sopivasti lihava. Sundqvistin tavassa ihailla naisensa muotoja on sellaista vilpittömyyttä, ettei siitä voi suuttua.

Pahaa aavistamatta määritelmää iso ihminen siskostani käyttänyt sijainen teki oikeastaan oivan valinnan. Jos hän olisi sanonut esimerkiksi iso nainen, hän olisi tullut viitanneeksi enemmän naisellisiin ulkomittoihin. Sanomalla iso ihminen hän viittasi koko olemukseen, joka rakentuu tässä tapauksessa myös pituudesta, valloittavasta persoonasta ja tarttuvasta naurusta.

Kyllä, siskoni on iso ihminen ja minustakin tulee sellainen sitten isona. Terveisin pikkusisko vai pitäisikö sanoa nuorempi sisko (ei ole yhtään osuvampi tuo nuori).

Riina Puurunen

Vaatemallistojen markkinoinnin yllä leijuu pelkotila, joka muistuttaa sitä aviomiehen hätääntynyttä ilmettä vaimon ”Olenko mä sun mielestä lihava?” -kysymyksen edessä.