Itä-Kuu­sa­mos­sa on kylä, jossa karhu on tuttu näky ja ky­lä­läis­ten mie­les­tä määrä on vain kas­va­nut – "Nyt karhun jälkiä on ihan joka puo­lel­la"

Kuusamon itäisessä osassa Vuotungissa karhut tulevat pihamaille. Paikallisten mukaan runsas ravinto ja läheinen Venäjän raja lisäävät karhukantaa.

Kuusamon Vuotungissa karhuihin törmääminen ei ole harvinainen tapaus.

– Itse olen nähnyt tänäkin vuonna monesti, samoin miniä ja poika. Sen verran varovaiseksi olen tullut, että kun menen talotonta tietä pitkin polkupyörällä, niin kelloa heläytän 50 metrin välein, Vuotungissa asuva Reijo Palosaari kertoo.

Hän on asunut Vuotungissa lapsuudestaan saakka ja aina karhuja on ollut liikkeellä.

– Tuntuu kuitenkin siltä, että ne ovat lisääntyneet ja samanaikaisesti tottuneet ihmisiin. Eivät ne enää älyä edes pelätä ihmisiä.

Palosaari kertoo, että hänen lapsuudessaan karhut söivät joka kesä lampaita ja mullikoita, mutta esimerkiksi hänen 80-vuotiaaksi elänyt isänsä ei koskaan nähnyt karhua, vaikka niin toivoikin.

– Nyt karhun jälkiä on ihan joka puolella. Karhun näkeminen Vuotungin seutuvilla ei ole todellakaan poikkeuksellista.

Yksi syy karhukannan lisääntymiseen Palosaaren mielestä on, että niitä ruokitaan ja siksi pesueet ovat entistä suurempia.

– Ennen karhut tekivät 1-2 pentua, nyt niillä on useinkin 2-4 pentua.

”Kaksi vuotta sitten äitienpäivänä laskin, että kolmen kilometrin säteellä maatilastamme oli jäljistä päätellen liikkunut 7-9 karhua.”
Sauli Leinonen

Myös Venäjän puolelta tulee karhuja Vuotungin alueelle, joka sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Venäjän rajasta.

Vuotungin Metsästysseuran puheenjohtaja Sauli Leinonen vahvistaa, että Vuotungin alueella karhuja on paljon. Hänellä on siellä maatila, josta viime keväänä karkasi hieho. Se nähtiin riistakameran avulla viimeisen kerran sellaisella alueella, jossa oli myös karhu. Sen koomin ei hiehosta ole näkynyt jälkeäkään.

Kaksi vuotta sitten äitienpäivänä hankikelien aikaan Leinonen laski, että kolmen kilometrin säteellä hänen maatilastaan oli liikkunut jälkien perusteella 7-9 karhua.

– Vaikka olettaisi, että kun karhuja on paljon, metsästäminen on helppoa. Niin ei kuitenkaan ole asianlaita, sillä karhujen kuvauspaikat ja ruokintapaikat tekevät sen, että metsästäminen alueella on vaikeaa. Lähes joka kerta, kun koira eksyy tai karhu kaatuu, niin seurauksena on tutkintapyyntö.

Karhu on Suomessa rauhoitettu eläin. Sen metsästys alkaa 20. elokuuta ja päättyy lokakuun lopussa.

– Käytännössä metsästys loppuu kuitenkin ennen lokakuun loppua, kun kaikki karhut on kaadettu, Leinonen kertoo.

Hän korostaa, että karhun metsästämisessä on tiukka lainsäädäntö, jonka noudattamisessa pitää olla erityisen tarkkana. Leinosen mielestä se on hyvä asia.

Kuusamo kuuluu itäiseen poronhoitoalueeseen, missä on tänä vuonna 70 kaatolupaa.

Karhukantaa on Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan verotettu tietoisesti metsästyksellä kahden viime vuoden aikana. Tavoitteena on ollut juuri kannan kasvun taittaminen.

Luonnonvarakeskuksen uusimmasta kanta-arvion mukaan karhujen kokonaisyksilömäärän arvioidaan olevan 2 020–2 130 yksilöä ennen vuoden 2019 metsästyskautta. Arvio on noin viisi prosenttia pienempi kuin vuoden 2018 arvio. Palosaaren mielestä Luken arvio on kuitenkin aika lailla alakanttiin, koska niin monet ihmiset ovat karhun Vuotungissa tavanneet.

Fakta

Karhukanta

Luken mukaan Suomessa on nyt karhuja

2 020-2 130.
”Luken arvio on aika lailla alakanttiin”
Reijo Palosaari
Vuotunki

Karhuja saa kaataa 20.8. - 31.10. välisenä aikana.

Kuusamo kuuluu itäiseen poronhoitoalueeseen.

Sen alueella on nyt karhun kaatolupia

70.
Annetaan sovulle sijaa
Sisko Ojajärvi

Koillissanomien toimitukseen on tullut viime aikoina useita yhteydenottoja, joissa ihmiset ovat kertoneet kohtaamisistaan itäisessä Kuusamossa sijaitsevalla Vuotungin kylällä.

Karhujen esiintyminen herättää ihmisissä monenlaisia tunteita. On selvää, että poromiehet eivätkä karjatilalliset ole lisääntyvästä kannasta mielissään, karhut kun tulevat pihapiiriin asti.

Toisaalta taas karhut ja niistä hyötyvät elinkeinonharjoittajat ovat mielissään, kun matkailijoita virtaa Kuusamoon.

Toiset ihmiset tulevat vain katselemaan karhuja. Hyvin monet tulevat sillä mielellä, että haluavat kuvata karhuja niiden omassa elinympäristössään.

Itsellänikin kävi äsken vieras, joka ajoi lähes tuhat kilometriä kokeakseen tämän elämyksen. Paljon tulee väkeä kaukaisistakin maista.

Toivoa sopii, että tämän ”näytelmän” kaikki osapuolet löytäisivät ratkaisun, joka tyydyttäisi kaikkia osapuolia. Ihmiset saisivat elää rauhassa omassa kotiympäristössään ja samanaikaisesti matkailua elinkeinonaan harjoittavat saisivat kehittää bisnestään.