Muistelen kuulleeni joskus tarinan eläinten koulusta. Eläinkoulua kävivät ainakin jänis, lintu, kala, orava, ankka, myyrä ja ankerias. Eläimet itse olivat saaneet laatia opetussuunnitelman kouluunsa. Jänis oli halunnut oppiaineeksi juoksua, lintu lentämistä. Kala oli ehdottomasti vaatinut lukujärjestykseen uintia ja orava kiipeämistä puuhun. Ankalle kalan ehdottama uinti kelpasi hyvin ja myyrä halusi vielä kaivamista. Kaikkien eläinten toiveet otettiin huomioon ja tuo yhteisesti laadittu opetussuunnitelma oli valmis.
Lukujärjestystä alettiin noudattaa pilkun tarkasti. Jänis onnistui juoksutunneilla loistavasti, mutta lentämistä opetellessaan se putosi puusta. Lintu yritti epätoivoisesti kaivaa maata myyrän tavoin, siinä kuitenkin toistuvasti epäonnistuen. Myyrälle maankaivuutunnit olivat parhaita. Uintitunti oli monen eläinkoulun oppilaan suosiossa, mutta kala oli uimisessa kiistaton mestari. Eläinkoulun päättäjäisissä koulun parhaana palkittiin ankerias, sillä se osasi kaikkia opetussuunnitelmassa mainittuja aineita vähän.
Ihmisten koulussa me olemme oppineet, että kaikissa oppiaineissa ei voi, eikä tarvitse olla hyvä. Jokaisella meistä on omia luontaisia taipumuksia, jotka ovat aivan yhtä arvokkaita oppiaineesta riippumatta. Jokaisella on vahvuuksia jossakin!
Ihmisten koulun opetussuunnitelmaa ollaan nyt uudistamassa - nähdäkseni tuohon oppilaan taipumukset huomioivaan suuntaan. Oppilaan rooli muuttuu entistä aktiivisemmaksi ja oppiminen vuorovaikutteisemmaksi. Yleistavoitteena tulee olemaan laaja-alainen osaaminen. Monilukutaito on osa laaja-alaista osaamista ja pitää sisällään tärkeän tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen.
Monilukutaidon ohella myös ilmiöoppiminen on uuden opetussuunnitelman mukainen tavoite. Opiskeltavat aihekokonaisuudet saavat ylittää perinteiset oppiainerajat. Opiskeltavana ovat vaikkapa itsestä huolehtiminen ja arjen taidot. Oppimista tarkastellaan oppilaan omien edellytysten kannalta - näin vältyttäneen eläinten koulun virheiltä. Uskotaan, että oppilaat oppivat parhaiten, kun opittavat asiat kiinnnostavat. Myönteiset tunnekokemukset ja yhdessä tekeminen edistävät oppimista.
Uusi koulu on liikkuva koulu. Fyysistä aktiivisuutta edistetään jollakin tavalla jokaisena koulupäivänä. Vaihtoehtoja perinteiselle luokkatyöskentelylle haetaan ja toiminnalliset työtavat yleistyvät. Oppimisen ilo ja motivaatio korostuvat.
Tuleva opetussuunnitelman uudistus kuulostaa hyvältä. Sen käytäntöön pano ei varmaankaan tapahdu hetkessä. Suunta on kuitenkin selkeä!