Alakerta | Petri Karjalainen / petri.karjalainen@koillissanomat.fi
Hyvät kuusamolaiset jääurheilun ystävät. Tunnustan olevani selkärangaton kuin poliitikot, joita on jo kovisteltu. Minulla ei ole mielipidettä jäähallin (monitoimihallin) rakentamisesta. Vielä. Miten voisi olla, kun asiasta ei ole selvitetty edes alkeellisimpia rahoitusraameja?
Ennen kuin minut vihelletään sosiaalisessa mediassa pelikieltoon ikävänä ja jääkiekon vastaisena ihmisenä, käytän puolustuksen puheenvuoron.
Mankisen Mika esitti jäähallista summittaisen kustannusarvion: kolme miljoonaa. Sillä sen ehkä saa, paino sanalla ehkä, jos toiveiden tynnyriä ei ruveta ylettömiin täyttämään. Monitoimihalli maksaa helposti tuplat.
Ennen kuin rahoja ollaan latomassa tiskiin, esitän muutaman kerettiläisen kysymyksen.
Paljonko nykyhallin peruskorjaus maksaisi? Mikä on uuden hallin tuottama lisäarvo verrattuna siihen, että lumia vaarallisesti pudottelevan hallin katto korjattaisiin ja halli ehostettaisiin kohtuulliseen kuntoon? Mitä muuta vikaa hallissa on, kuin että katsomossa joutuu seisomaan toppatakki päällä?
Jos uuden jäähallin vuokraamisesta halutaan venäläiselle suunnattua liiketoimintaa, voi olla, että eteen tulee hallin yhtiöittäminen. Jos mukaan saadaan yksityistä rahaa, suunnittelu jämäköityy väistämättä. Yhdessäkään yrityksessä ei investoida miljoonia tyhjän päälle. Miksi kaupungin pitäisi?
Tarvitaan realistinen liiketoimintasuunnitelma, jossa arvioidaan mitä halli voisi tuottaa ja mikä on sen vaikutus aluetalouteen. Voiko halli olla Tropiikin yhteydessä tai Rukalla matkailutulojen maksimoimiseksi? Mikä olisi valtion tai EU:n tuki tässä tapauksessa?
Kuinka paljon jääaika saa maksaa uudessa hallissa? Suuntaus on väistämättä se, että yksilön vastuu harrastustensa kustannuksista kasvaa ja yhteiskunnan vähenee. Joka käyttää, maksaa.
Nykyisessä facebook-demokratiassa vastuullisten poliitikkojen ikävänä tehtävänä on muistuttaa, että suomalainen yhteiskunta on pahimmassa pinteessä sotien jälkeen. Harva jaksaa kuunnella jorinoita julkisen talouden kestävyysvajeesta tai perehtyä kotikuntansa talousarvioon. On pakko miettiä, mitkä toiveet ovat kohtuullisia.
Kuusamossa ikääntymisestä johtuva laskennallinen rahoitusvaje on 18 miljoonaa vuoteen 2030 mennessä. Eli jos mitään ei tehdä, tarvitsee kaupunki joka vuosi kuuden jäähallin verran lisää rahaa hoitoon ja hoivaan. Siksi kaikkien miljoonaluokan investointien pitää jatkossa tukea aluetaloutta.
Yhteiskunnan rahat riittävät vain, jos palvelut mitoitetaan tarpeiden, ei halujen mukaan.
Petri Karjalainen
petri.karjalainen@koillissanomat.fi