Kiivetä ylös kymmeniä metrejä, pysähtyä pystysuoralle jääseinämälle, jatkaa kiipeämistä ylös asti, ylhäällä hiljaisuudessa ihailla maisemaa, fiilistellä kiipeilysuoritusta, ja kuunnella kun lumi sataa maahan, sellainen on jääkiipeilijän unelmapäivä Posion Korouomassa.
– Putoukset ovat kiipeilijöiden mielestä yhtä aikaa mahtavia ja jossain määrin pelottavia, ja niihin suhtaudutaan aina sopivalla kunnioituksella, Oulun kiipeilyseura -91 ry:n puheenjohtaja, Posiolta lähtöisin oleva Paavo Hahtola tiivistää jääkiipeilyn annin.
– Jääreissuissa lisäksi parasta on yhteisöllisyys ja yhteishenki.
Korouomassa on Hahtolan mielestä Suomen parhaat jääkiipeilymahdollisuudet, ne ovat laajimmat. Hän sanoo Korouoman olevan jääkiipeilijöiden unelmapaikka.Korouomassa on mistä valita jääseinämiä. Niitä on siellä nimetty yhteensä 14 kappaletta. Tunnetuimmat niistä ovat Ruskea Virta, Mammuttiputous sekä Jaska Jokunen.
Miten Suomen parhaat jääseinämät sitten syntyvät? Siihen tarvitaan pakkastalven lisäksi kostea kesä ja syksy ja vähän henkimaailmankin apuja.Hahtolan mukaan se ei ole ihan niin yksioikoinen asia, sillä hänen mukaansa putoukset muodostuvat joka talvi eri tavalla. – Niiden muodostuminen tai muodostumatta jääminen alkaa jo syystalvella kun tulee ensimmäiset pakkaset. Joinain talvina putousten alkulähteet eli päällä olevat purot ovat jäätyneet alkusyksyn kovien pakkasten takia liian nopeasti, ja osa putouksista jää muodostumatta kokonaan sen takia, tai jäätä tulee vain niukasti, Hahtola kertoo.– Tänä talvena jäätä on muodostunut suhteellisen hyvin, mutta vähemmän kuin viime talvena. Tällä kertaa syynä lienee aavistuksen leuto ja vähäluminen alkutalvi. Välillä tuntuu että nämä ovat henkimaailman hommia, mutta siinä piileekin jälleen yksi asia mikä tekee jääkiipeilystä niin mielenkiintoisen harrastuksen, hän lisää.Metsähallituksen Pohjanmaan-Kainuun Luontopalveluiden suunnittelija Pekka Veteläinen sanoo, että pelkkä pakkastalvi ei auta putousten syntymisessä, vaan tarvitaan kostea kesä ja syksy, jotta on vettä minkä jäätyä.– Esimerkiksi Onnekkaan syntyminen vaatii juuri tuollaista kosteaa kesää ja syksyä, Veteläinen lisää.
Vaikka Hahtola on jo eräänkin kerran Korouoman jääseinämillä käynyt kiipeämässä, kaikkia neljäätoista jääputousta hän ei ole valloittanut.– Olisi kyllä hienoa laajentaa henkilökohtaista putousrepertuaaria, mutta omat kiipeilyni ovat keskittyneet Koronjää-reitin varrella oleville putouksille sekä Revontulelle. Koronjää-reitin tulo helpotti Ruskealle, Mammutille, Jaskalle ja Revontulelle pääsyä huomattavasti. Ennen niille kahlattiin umpihankea kilometritolkulla laavuilta, Hahtola kiittelee upea Koronjää-reittiä, jota puolestaan tavalliset turistit tallaavat ympäri vuoden.
Korouomassa lähes 30 000 kävijää
Korouomassa kävi viime vuonna laskureiden mukaan 28332 kävijää. Vilkkaimmat kuukaudet olivat maaliskuu, 7132 kävijää ja helmikuu, 4028 kävijää.
– Korouoman palveluvarustusta parannettiin viime vuonna. Saukkovaaran käymälät uusittiin kokonaan ja Kanjonilaavujen käymälät kunnostettiin. Yrityksille rakennettiin kolme erillistä tulipaikkaa Kanjonilaavujen lähistölle, jotta Kanjonilaavut jäisivät jokamiesretkeilijöiden käyttöön niin kuin ne on tarkoitettukin, suunnittelija Pekka Veteläinen kertoo
– Alueelle on suunniteltu kaksi uutta ympyräreittiä, jotka tullevat käyttöön lähivuosina.
– Korjauksen alla ollut Saukkovaarantie valmistuu ensi kesän aikana. Sen jälkeen ei pitäisi enää olla kelirikkohuolia, Veteläinen sanoo.
Korouoman kansallispuisto-hanke saa kannatusta
Pekka Veteläinen ja Paavo Hahtola kannattavat Korouoman kansallispuisto-hanketta.
– Mielestäni se on hieno juttu, Korouoma on kansallispuistostatuksensa ansainnut, Hahtola toteaa.
Posiolla lapsuutensa viettänyt, vuonna 2001 opiskelemaan Ouluun muuttanut Hahtola kertoo retkeilleensä Korouomassa pikkupojasta asti.
– Siellä on paljon muutakin kuin jääputoukset. Kansallispuistostatuksen myötä alueen palvelut - reitistö, oheispalvelut, luontokeskus - paranisivat.
Hahtola on ilahtunut alueen kävijämäärien kasvusta.
– Toivoisinkin, että esimerkiksi ulkomaanmatkaajien käynneistä jäisi Korouoman ja Posion alueelle muutakin kuin hyvin tallatut polut ja iloinen puheensorina. Oheispalvelut auttaisivat tässä. Toivotaan että hanke etenee suotuisasti.
Veteläinen toteaa puolestaan, että kansallispuisto-hanke on koko alueen kannalta erittäin hyvä asia.
– Korouoman kansallispuisto toisi mukanaan pelkästään myönteisiä vaikutuksia, Veteläinen sanoo.