Jaa­kon­saa­ri: Martti Luther kat­soi­si mie­li­hy­väl­lä ny­ky­me­noa

Liisa Jaakonsaari arveli Lutherin katsovan mielihyvällä nykyistä luterilaista elämää. Kari Udd esiintyi Taivalkosken kirkossa Martti Lutherina. Tapahtumassa oli tarjolla myös uutta Hartauskirjaa.
Liisa Jaakonsaari arveli Lutherin katsovan mielihyvällä nykyistä luterilaista elämää.
Liisa Jaakonsaari arveli Lutherin katsovan mielihyvällä nykyistä luterilaista elämää.
Kuva: Tuomo Törmänen

– Martti Luther ja hänen vaimonsa Katarina von Bora ajattelisivat iloisia siitä, että perusluterilaisuus on pitänyt niin hyvin pintansa, arvioi europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari Taivalkosken kirkossa reformin 500 -vuotisjuhlassa.

Auttamishalu on suuri ihmisten keskuudessa. Ihmiset maksavat verojakin mielellään ja ovat valmiita maksamaan jopa enemmän, jos heikommassa asemassa olevien auttaminen sitä vaatii, kiittelee Jaakonsaari.

– Lahjoittamista arvostetaan enemmän kuin näyttävää hyväntekeväisyyttä. Naisia pappeina ja piispoina hän katsoisi hyväksyen, jopa ihaillen.

– Sosiaalisessa mediassa hän olisi uuttera. Olihan hän aikansa uuden median edelläkävijä.

Jaakonsaari listaa suomalaisen luterilaisuuden parhaaksi keksinnöksi lukutaidon sitomisen naimisiin menoon. Seitsemässä veljeksessä veljesten oli pakko lähteä lukkarinkouluun kun Jukolan naapurissa asuva Männistön Venla oli keskeinen motiivi.

Agricolan Uuden testamentin käännös ja samalla suomen kielen luominen onkin noteerattu historiallisena suurtyönä.

– Alhaalta ylöspäin kulkeva demokratia on vieläkin leimaa antava ero protestanttisen luterilaisuuden ja katolisen Euroopan maiden välillä.

Suomalaista työmoraalia pidetään luterilaisena, mutta Luther arvosteli työhulluutta ja katsoi sen olevan ylpeyden vakavin muoto, jossa ihminen yrittää enemmän kuin jaksaa. Luther arvosteli myös kohtuuttomuutta.

Jaakonsaari toi esille myös Lutherin pimeän puolen.

– Kun ensi vuonna tulee vuoden 1918 tapahtumista sata vuotta. Luther kukisti verisesti talonpoikaiskapinan ja loi pohjan sodan teologialle. Lutherin juutalaisvastaisuus oli osaltaan luomassa pohjaa Euroopan historian synkkiin aikoihin.

Taivalkosken kirkkoherra Tuomo Törmänen kertoi Lutherin yrittäneen kaikin voimin ansaita Jumalan armoa hyvillä töillä ja katumusharjoituksilla. Niistä ei ollut apua ja Luther ajautui umpikujaan.

– Jumala vanhurskauttaa eli hyväksyy syntisen ihmisen yhteyteensä ja pelastuksen osallisuuteen yksin armosta, yksin uskosta ja yksin Kristuksen tähden. Pelastuksessa on kyse lahjasta.

– Jumalan kanssa ei voi käydä kauppaa. Jumala pelastaa armosta.

Kristinusko on uskoa hyvää lahjoittavaan Jumalaan, joka ei ole lahjottavissa.

– Saamme lahjana sen, mitä emme milloinkaan voisi tavoittaa omin voimin.

Törmänen raotti myös Taivalkosken seurakunnan tilannetta.

– Talouden sopeuttaminen on merkittävä vastuun kantamisen kohde. Katsomme tulevaisuuteen ennakoimalla muutokset ja varaudumme toimimaan vähenevillä resursseilla niin, että säilymme itsenäisenä seurakuntana. Tämä edellyttää kuitenkin avointa ja aktiivista yhteistyömahdollisuuksien etsimistä naapuriseurakuntien kansaa.

Vähenevät resurssit eivät ei saa tarkoittaa jumalanpalveluselämän kuihtumista.

– Jumalanpalveluselämää pidämme yllä yhä enemmässä määrin maallikko- ja vapaaehtoistoiminnalla.

Mainos
Koillissanomien pelit

Pelaa Koillissanomien digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä