1950-luvulla Kuusamon lukion aloittaneet muistavat ehkä kirkkoparakin kylmyyden, mutta 1970-80-luvulle tultaessa muistot liittyvät enimmäkseen opettajiin.
Vuonna 1986 Kuusamon lukiosta ylioppilaaksi kirjoittanut Pirkko Haukka (o.s. Kähkönen) mainitsee Kuusamon oppikoulun historian ylioppilasmatrikkelissa muistokseen persoonalliset opettajat.
– Kaikki Kuusamon lukion käyneet muistavat esimerkiksi Jämän.
Pukuun ja kravattiin aina pukeutunut ruotsinopettaja Heino Leinonen opetti Kuusamon lukiossa vuosina 1963-1990.
– Hänellä oli oma erityinen puhetyyli, jota matkittiin. Hänen tyyliinsä puhua ja opettaa liittyi huumoria, joka jollakin tavalla kasvatti ja karaisi. Persoonallisella tyylillään hän sai meidät oppimaan.
Jämän tunnille ei uskaltanut mennä tekemättä läksyjä, muistelee Haukka.
– Tiedossa oli, että läksyt kysellään, mutta yllätyksenä tuli aina se missä järjestyksessä. Joskus pulpettijonossa viistosti, joskus riveittäin, milloin mitenkin.
Pirkko Haukka oli kielipainotteisella luokalla. Tyttövoittoinen luokka oli sanavalmista porukka, jolla oli paljon mielipiteitä. Äänekkäitä pampuloita, olisi historianopettaja Seppo Ervasti ehkä sanonut. Vuosina 1961-1998 opettanut Ervasti kutsui oppilaita lempeästi pampuloiksi.
Jos Jämä opetti ruotsia tai Marski matematiikkaa (Pentti Mannermaa opetti vuosina 1960-1996), mielipiteet oli paras pitää omana tietonaan. Aineeseen keskittyminen takasi sen, että niillä tunneilla oppi, jos yhtään yritti.
Mielipiteensä ja näkökulmansa sai tuoda esiin sitten äidinkielentunneille. Pirkko Haukka sanoo, että hänen taitonsa ja tahto kirjoittaa ovat peräisin Aino Härkösen (opetti 1974-1993) tunneilta. Härkönen teki vaikutuksen nuoreen lukiolaiseen.
– Hän oli mukavalla tavalla persoonallinen opettaja, joka kirjotutti todella paljon aineita ja antoi paljon henkilökohtaista palautetta. Lukiossa minulla oli sellainen olo, että pystyn kirjoittamaan aiheesta kuin aiheesta.
Pirkko Haukka on erityisopettaja, joka työskentelee luokanopettajan Iisalmessa. Opettaja on todella paljon vartija vielä lukiossakin, hän sanoo.
– Opettajalla voi olla valtavan suuri vaikutus ja merkitys lapseen ja nuoreen. Opettajan sanat jäävät syvästi mieleen niin hyvässä kuin pahassa. Opettaja voi oikeasti kannustaa ja ohjata nuoren valintoja.
Haukka toivoo Kuusamon lukiolle persoonallaan työtä tekeviä opettajia jatkossakin.
– Jos opettaja ei ole persoonallaan työssä, hän on robotti. Omasta aineestaan pitää tykätä, olla innostunut ja kiinnostunut myös nuorista, koska se välittyy nuoriin.
Pirkko Haukka muistelee lämmöllä monia lukion opettajia Pekka Paulinista Seppo Mäkiseen, mutta erityisen lämmin muisto Haukalla on lukion vahtimestarista Hannes Tuovilasta ja hänen vaimostaan Maijasta.
– Hanski ja Maija jututtivat ihanalla tavalla nuoria käytävillä ja ruokalassa. Ihania ihmisiä.
Tällaisista asioista muodostuvat perushyvät muistot lukiovuosista, sanoo Haukka.
Pirkko Haukka kirjoitti Kuusamon lukiosta ylioppilaaksi vuonna 1986. Valkolakkeja jaettiin sinä keväänä 127.
(Taustatiedot: Kyllönen, Kyllönen, Pesonen: Kuusamon oppikoulun historia 1949-1972, Leinonen: Kuusamon lukio 40 vuotta)
