Alakerta | Erkki Ahola / erkki.ahola@koillissanomat.fi
Jos ensi vuoden maataloustukien maksatus siirtyy vuoden 2016 puolelle, tilojen maksuvalmiuden ennustetaan romahtavan.
Tukien maksamisen myöhentymistä on perusteltu Euroopan unionin maatalouspolitiikan uudistuksella sekä lisäksi maatilojen valvonnoista vastaavien elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen yhteistoimintaneuvotteluilla.Tukia kun ei voida tiloille maksaa ennen kuin valvonnat on tehty.
Kun kuulin ensimmäisen kerran tästä maksatuksen siirtämissuunnitelmasta muutamia viikkoja sitten eräältä maatalousyrittäjältä, niin en voinut muuta sanoa kuin, että järjetöntä!
Siis oikeasti, kun ajatellaan, että kysymys on kymmenien tuhansien ihmisten työpaikasta ja heidän palkkatulostaan, niin onhan tämä uskomatonta ja mielestäni täysin edesvastuutonta toimintaa niiltä virkamiehiltä, jotka on kehdanneet mennä tällaista esittämään?
Mitä tällaisen virkamiehen päässä liikkuu, joka tuosta vaan laittaa viljelijän kärsijäksi? Olisiko tämä sama virkamies itse valmis luopumaan ensi vuoden palkastaan?
Entinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton johtokunnan jäsen, pari vuotta sitten maataloustyöstään luopunut posiolainen Anne Kylmäniemi sanoi osuvasti lehdessämme hänestä julkaistussa 60-vuotisjutussa (KS 30.10.2014) Kylmäniemi sanoi: Kelle muulle ammattiryhmälle voidaan sanoa, että ette saa ensi vuonna palkkaa?
Kylmäniemi pitää pöyristyttävänä ja virkamiesten mielivaltaisena toimintana suunnitelmaa ensi vuoden maataloustukien maksatuksen siirtämisestä.
Ensi vuoden maataloustukien maksatuksen mahdollinen siirtyminen koskee peräti 500 miljoonan euron suuruista tukipottia.
Kun maaseutu ja peruselinkeinovaltaiset pienet kunnat on jo muutenkin vaikeuksissa, niin on aivan kohtuutonta, että viljelijöitä kohdellaan tällä tavalla.
Mitä merkitystä nykyisellä pääministeri Alexander Stubin (kok.) johtamalla hallituksella on, ellei se voi estää tällaista älytöntä toimintaa, jossa siis viljelijä jätetään kärsijäksi? Jotain on pahasti pielessä niin Euroopan unionin maataloutta koskevassa tukipolitiikassa kuin Suomen hallituksenkin toiminnassa, kun se ei pysty valvomaan EU:ssa Suomen viljelijöiden etuja?
Vaikka presidentti Urho Kekkosen (3.9.1900-31.8.1986) johtamaan Suomeen ei olekaan paluuta, jotenkin kuitenkin tulee ikävä hänen jämäkkyyttään asioiden hoitajana. Vaikka Kekkonen oli Kekkonen johtamistavaltaan, nykyisessä hallituksessa olevista poliitikoista ei yksikään yllä Kekkosen tasolle jämäkkyydessään.
Erkki Ahola