Kalenteri pyörähtää tällä viikolla kesäkuuhun, ja samalla käynnistyy kuuma festivaalikesä. Festareita listaava sivusto näyttää pelkästään kesäkuulle viisikymmentä tapahtumaa ympäri Suomen. Muut kesäkuukaudet mukaan lukien perinteisiä rockjuhlia ja kaikenkarvaisia kissanristiäisiä kertyy monta sataa.
Moni täkäläinenkin nuori merkkailee varmasti jo allakkaansa rukseja tiettyjen viikonloppujen kohdalle ja suunnittelee road trippejä parhaiksi katsomiinsa tapahtumiin. Samaan aikaan äiti miettii sydän syrjällään, että miten se meidän herranterttu siellä selviää, ja raskiiko sitä edes mihinkään päästää.
Festarireissuihin liittyy aina monta muuttujaa, ja tietty extremen tunne tekeekin niistä niin suosittuja. Aivan täysin ei rockfestareillakaan kannata päästää irti, vaan maalaisjärki on syytä pakata matkaan.
Minun ikimuistoisin festarimatkani suuntautui Tanskan Roskildeen. Vuosi oli 2007. Lakkiaislahjarahat polttivat taskussa, ja edessä oli vanhan kaveriporukan viimeinen yhteinen kesä. Roskilden bändikattaus oli tuona vuonna ylivertainen, joten tarkoituksena oli viikon örveltämisen sijaan ihan oikeasti nauttia musiikista.
Kilde ’07 oli kuitenkin malliesimerkki siitä, että kaikki ei festareilla aina mene aivan suunnitelmien mukaan. Tilatut heinäkuun helteet jäivät haaveeksi, ja festariviikosta tuli sateisin kymmeniin vuosiin. Koko juhla-alue muuttui päiväkausia kestäneissä myrskyissä paikoin polvensyvyiseksi mutasuoksi, ja Suomenkin uutisissa varoiteltiin Roskilden vieraiden hukkumisvaarasta.
Olin kuitenkin katsonut ennen lähtöä säätiedotteen ja varannut kumpparit takakonttiin. Yksi hyvä vinkki reissuja suunnitteleville.
Mutakaaos loi myös festivaalialueelle aivan poikkeuksellisen tunnelman. Koko satatuhatpäinen juhlakansa oli säästä huolimatta kuin yhtä suurta perhettä, sillä kaikki olivat samassa veneessä. Kavereista pidettiin huolta, eikä esimerkiksi tappeluita tai itkuisia ilmeitä näkynyt ollenkaan.
Tällaista asennetta toivoisin matkaan kaikille kotimaisille juhlille suuntaaville, sillä Suomessa moista pääsee kokemaan valitettavan harvoin.
Festarit sujuivat muutenkin hyvin. Emme missanneet yhtään suunniteltua bändiä, ja henkilövahingoilta vältyttiin. Auto tosin hajosi paluumatkalla tanskalaiselle baanalle. Toinen muuttuja, johon ei oikein voinut varautua.
Roskilden mutahelvetti oli sen verran unohtumaton kokemus, etteivät kotimaan pikkukekkerit ole sen jälkeen jaksaneet kiinnostaa. Tänä vuonna minun festarini pidetään rauhallisella metsäjärvellä. Pääesiintyjiksi on buukattu kuikka, käki ja hyttysparvi.