Teoriassa kaunis ajatus. Asuntoalueella kiertää yksi ja vain yksi jäteauto entisen kahden sijaan. Eri yhtiön autot eivät hae astioita naapuripihoista peräkkäin. Siis teoriassa. Tuskin käytännössä.
Jätehuollon kilpailutuksesta on nousemassa Kuusamossa kaplakka, joka kannattaa puhaltaa pikimmiten poikki. Kaupungin ei pidä työntää nokkaansa asioihin, jotka eivät sille kuulu.
Yhdyskuntatekniikan lautakunta hyväksyi päätöksen, jonka mukaan Kuusamon kaupunki kilpailuttaa jätekuljetukset kuntalaistensa puolesta. Asiaa perustellaan muun muassa logistiikan tehostumisella. Näinköhän? Yritysten jätteet säilyvät edelleen kaupungin kilpailutuksen ulkopuolella, koska yhteiskunnalla ei onneksi ole keinoa puuttua yritysten välisiin sopimuksiin.
Eli useampi auto siellä ajaisi edelleen peräkkäin, osa yksityisten ja osa yritysten jätteitä.
Tällä hetkellä tavallisen jäteastian tyhjennys maksaa alle kuusi euroa, josta on jäteveroa liki puolet. Tähän lupaillaan kilpailutuksen ansiosta jopa 40 prosentin alennusta. Miten käynee sitten, jos pienet paikalliset yritykset häviävät tarjouskilpailut ja kenties kaatuvat, ja isot kansalliset ja kansainväliset yhtiöt ajan myötä käytännössä monopolisoivat markkinan?
Kokemuksesta voin kertoa, että suurimman säästön jätemaksussa saa kierrättämällä materiaalit ja kompostoimalla biojätteen. Sekajätettä tarvitsee kipata entisen kahden viikon sijasta kolmen kuukauden välein, ja maksu menee tietenkin tyhjennysten mukaan. Kiitos joustavan ja palvelevan paikallisen yrittäjän.
Miten jatkossa? Voivatko kuluttajat edelleen valita roska-astiansa tyhjennysvälin? Järjestelmän on ehdottomasti oltava kierrätykseen kannustava niin kuin nytkin: mitä enemmän tuotat sekajätettä, sitä enemmän maksat.
Jätehuoltoon olen ollut tyytyväinen, mutta en kaupungin järjestämään kierrätykseen. Matkailusesonkien ja pitkien pyhien jälkeen jälkeen kaupungin kierrätyspisteet lojuvat järkyttävässä siivossa. Tulisiko työ hoidetuksi joustavammin ja paremmin, jos se tehtäisiin yrittäjävetoisesti? Tämä sietäisi selvittää.
Eniten ottaa pönttöön asian periaatteellinen puoli. Mitä ihmettä se kaupungille kuuluu, keneltä kansalaiset jätehuoltonsa ostavat, kun itse jokainen laskunsa maksaa, eikä kaupunki? Markkinataloudessa jokainen ostaa mistä haluaa. Kilpailu pitää huolen hinnoista.
Jos kaupunki lähtee sorkkimaan markkinoita, niin missä kulkee raja? Yhtä hyvin voi ajatella, että kaupunki, maakunta tai vaikka Suomen valtio alkaa kilpailuttaa sähkön kansalaistensa puolesta. Tai ruuan tai minkä tahansa hyödykkeen.
Teoriassa kaunis ajatus, jota kokeiltiin itärajan takana 70 vuoden ajan. Jälkiä siivotaan edelleen.