Taas eletään aikaa, kun pimeys on vallannut ympäristön.
Lumi toi valoa toviksi, mutta suojasään myötä sen valovoima katosi. Nyt vaikuttaisi siltä, että lunta ei ole tulossa muutamaan päivää lisää, vaan ympäristö muuttuu entistä harmaammaksi.
Aamulla herätessä on pimeää ja jo iltapäivällä töiden jälkeen on taas pimeää. Suomen pohjoinen sijainti koettelee kansalaisia karulla tavalla. Pimeys on vallitseva kaveri koko pitkän syksyn ajan.
Marraskuiset päivät ovat lyhyet.
Välillä tuntuu, ettei päivä aukene lainkaan, vaan jää puolitiehen.
Harmaa ja pilvinen ilma vaikuttaa monen ihmisen mielenlaatuun. Ei oikein hymyilytä, saatikka nauratakaan. Ympäröivä vähäinen valo vetää mielenkin matalaksi. Suomalainen käpertyy itseensä ja taistelee hiljaa luontoa vastaan, että selviäisi tulevista päivistä.
Meillä jokaisella on omat tapamme pärjätä pimeän kanssa.
Jo nyt on nähtävissä, että omakotialueilla on ryhdytty taisteluun pimeää vastaan. Pihoja ja taloja on tuunattu koristevaloilla. Toiset kutsuvat niitä jouluvaloiksikin, mutta sillä ei ole merkitystä. On vain hyvä, että ihmiset tuovat valoa omaksi ja muiden iloiksi.
Koristevaloista on toisinaan saatu aikaan myös kilpailutilanne. Naapurukset ovat saattaneet aiheuttaa toiselleen pientä kateutta, kun taloja ja pihoja on koristeltu toinen toistaan näyttävimmäksi. Tällainen kilpailuasetelma on positiivinen ja se tuottaa iloa monille muillekin kuin naapuruksille.
Pimeyden huomaa parhaiten kaupunkien ulkopuolella. Kaupunkien valot ovat päällä yötä päivää, joten pimeys ei pääse laskeutumaan betoniviidakkoon.
Kun maaseudulla valot ovat vähäisemmässä käytössä, pimeys korostuu. Katuvalottomat tiet saattavat olla jo iltakuuden aikaan pilkkopimeät.