Riina Puurunen riina.puurunen@koillissanomat.fi
Suomessa tehdään joka päivä noin kolme itsemurhaa. Siis myös tänään perjantaina, huomenna lauantaina ja varsinkin sunnuntaina. Vuosittain lähes tuhat suomalaista tappaa itsensä. Itsemurhaa yrittäneiden määrä on moninkertainen.
Se, että jaksaa elää, ei ole itsestäänselvyys.
Epätoivoisen teon taustalla on usein masennus. Sairastunut mieli ei näe mitään mahdollisuuksia jatkaa elämää, elämistä ja elossa olemista. Monet masennuksen kokeneet ja siitä selvinneet sanovat ymmärtävänsä miksi jotkut päätyvät itsemurhaan. Elämä masentuneen mielen kanssa voi olla niin mustaa piinaa, ettei sairas mieli näe muuta keinoa päästä piinasta kuin kuoleman.
Itsemurhan tehneiden muistoa vaalivalla kynttilätapahtumalla alkavan mielenterveysviikon teemana on elämän arvostaminen.
Elämän arvostaminen elämänä itsenään tahtoo unohtua terveinäkin päivinä, mutta varsinkin mielenterveysongelmien myötä elämänhalu voi ohentua ja kadota, jos sitä ei vaalita. Yksinäisyys ja mielekkään tekemisen puuttuminen ovat mielen terveydelle myrkkyä. Paras lääke tähän inhimilliseen hätään on jälleen se toinen ihminen; elävä ihminen, joka on läsnä ja jolle voi sanoa, jos ei jaksa elää.
Jos tuntuu siltä, että ei jaksa elää, sen ääneen sanominen toiselle ihmiselle on keino selvitä siitä hengissä.
Ihminen, joka ei jaksa elää voi luulla, että hänen kuolemansa on parhaaksi myös muille. Sitä miten raskas asia läheisen itsemurha on, sairas mieli ei näe.
Läheisen itsemurha aiheuttaa vihaa, surua, syyllisyyttä ja häpeää. Olisi pitänyt nähdä, kuulla, auttaa, puhua, olla läsnä, arvata ja pelastaa. On vaikea muistaa, että emme ole vastuussa toistemme elämästä.
Salailu ja häpeily lisäävät ahdistusta itsemurhaan päätyneen lähipiirissä. Siksi olisi hyvä, jos itsemurhan jälkeensä jättämistä kysymyksistä voisi puhua. Tässäkin olisi taas ihmiselle paikka; ihmiselle, joka on läsnä.
Pekka Sauri, Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtaja, julisti vuosi sitten, että itsemurhien määrä pitää saada puolitettua tämän hallituskauden aikana. Keinoina olisivat uusi itsemurhien ehkäisyprojekti, masennuksen entistä parempi tunnistaminen, nuorten palveluiden ylläpitäminen ja niin edelleen - ja sitten vielä iso joukko ihmisiä, jotka ehtisivät olla läsnä.