– En tosin usko, että se on lähelläkään. Tätähän GTK kairasi jo kolmetoista vuotta sitten, kertoo Tuovila kotoaan reilun kilometrin päässä kaivuutyömaasta.
Tuovila kertoo tuntevansa Foriet Oy:n Terhi Tulenheimon ja kolmetoista vuotta sitten alueetta GTK:n palkkalistoilla tutkineen Ahti Nissisen. Keskusteluihin viitaten Tuovila arvioi, että timanttikaivosta tuskin ollaan perustamassa.
– Olemme juuri vetämässä koiravaljakkoreittiä tuosta läheltä. Jos siihen tulisi kaivos, niin silti ajetaan, Tuovila arvioi.
Lopotin matkailumajat tekevät yhteistyötä valjakkoyrittäjän kanssa tarjoten safarimatkailijoille ruokailuja.
– Tämmöinen timanttikaivoshan olisi ihan eri kokoluokkaa kuin joku Talvivaara. En tietenkään hyväksy sitä, jos vesiä sotketaan.
Valtuustossa istuva Tuovila sanoo, että kunnioittaa ankkamallina tunnettua Kuusamon kaupungin kaavapäätöstä, joka sulkee kaivostoiminnan pois luontoarvojen ja matkailun ydinalueilta Kuusamossa.
– Tämähän jää ankkamallin ulkopuolelle ja soisin Mika Flöjtinkin hyväksyvän sen.
Mika Flöjt kertoo toimineensa Kuusamon kaupungin kaavapäätöstä valmisteltaessa sen eteen, että myös kyseessä oleva alue olisi sisällytetty kaivostoiminnan kieltävän ankkamallin sisään.
– Nythän tätä viedään timantilla eteenpäin, mutta siellä on monimetallimalmio, jossa on uraania.
Malminetsintälupaa ja sitä myötä nyt käynnissä olevaa malminetsintää viivästytti Koillismaan vihreiden ja Oivangin paliskunnan yhteisvalitus.
– Alueella on vasomisaitoja ja se on perinteiselle elinkeinolle tärkeä. Siinä vaimosuolla, kuten Hannu Tuovilakin tietää, on uraaniakin. Siitä löytyy konsulttikartta, jolla on merkitty säteilyanomalia. Teimme siitä kairausluvituksesta valituksen ja halusimme, että uraaniriskit olisi otettu huomioon.
Nykyisen kaivoslain aikana Flöjt ei näe kaivosten avaamista järkevänä.
– Kaivoksista ei saada veroa tai osuutta tuotosta, joka pitäisi jakaa kunnille, valtiolle ja perinteisille elinkeinoille, joille tämä on myös kulttuurikysymys. Kaivosten jäteongelmat kaatuvat veronmaksajien niskaan.
Flöjt kertoo, että malminetsintäluvasta harkittiin valitusta myös korkeimpaan hallinto-oikeuteen tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Kaivosyhtiö tietää Flöjtin mukaan alusta asti jatkuneesta vastustuksesta.
– Meillä on Kuusamossa yksi suuri timantti – se on Kuusamon luonto ja siitä kumpuavat elinkeinot, sanoo Fljöt.