Juuri päättyneet eduskuntavaalikampanjat sivusivat metsäpolitiikkaa ja etenkin hakkuiden määrästä virisi monenlaisia mielipiteitä. Uusien suurten selluloosatehtaiden tulo markkinoille huolestutti monia luontopuolueiden edustajia. Tehtaiden puunsaannin varmistavat laajat mutta maisemia mullistavat avohakkuut tulivat monissa puheenvuoroissa esille.
Ovatko metsänkorjuun peruuttamattomasti vallanneet tehokkaat monitoimikoneet?
Suomalaisen metsäkoneteollisuuden pohjoissavolainen mallioppilas valmistaa maailmanmaineen saavuttaneita koneita, jotka putsaavat komean männikön nopeammin kuin meikäläinen listii porkkanapenkin.
Kritiikkiäkin moinen konehirviö on aiheuttanut. Yksi mies istuu koneen puikoissa ja toinen kone, metsätraktori, ropuri, odottaa vuoroaan. Mies vain vaihtaa jakkaraa. Pöllit ja tukit ovat hetkessä tienvarressa.
Molemmat koneet järeine telaketjuineen tai raskaine pyörineen jauhavat kuitenkin hakkuualueen maanpinnan tohjoksi, mutta onko sillä enää merkitystä kun avohakkuualue kuitenkin vielä kynnetään.
On näkynyt mielipiteitä, että motojen tulo korjuumarkkinoille on aiheuttanut osaltaan työttömyyttä. Montakohan moottorisahuria yksi iso kone teki työttömäksi?
Asukkaiden maaltapakoon on monia syitä, mutta yhtenä on esitetty ropurien vieneen maatilojen isäntien talviset työpaikat. Traktorit seisovat nyt joutilaina.
Viitisen vuotta on keskusteltu vakavasti metsän jatkuvasta kasvatuksesta ja siihen liittyvästä ekologisemmasta ja hellävaraisemmasta puunkorjuusta.
Televisiossa esitettiin taannoin metsänkorjuudokumentti, josta saattaisi olla malliksi meillekin. Ohjelma tuli Myanmarista, entisestä Burmasta, jossa norsuja käytettiin metsätöissä. Norsut vetivät vaivattomasti isotkin tukit metsästä polkuja pitkin tienvarteen. Maaperä pysyi kunnossa, sillä norsun koosta ja valtavasta painosta huolimatta sen jalan paine alustaansa vasten neliösenttiä kohden on yllättävän pieni, pienempi kuin naisen korkokengän koron.
Norsu pitkine syöksyhampaineen ja kätevine kärsineen toimi kuin paraskin työmaatrukki ja se nosteli pöllit siististi kuormaan.
Hyvänä puolena asiassa on se, että hakkuut olisivat mahdollisia myös kesällä, joita nykytekniikalla vältetään liiallisten maastovaurioiden vuoksi. Ja tietysti norsun hiilijalanjälki olisi huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi metsätraktorin.
Tosin metsänorsun kasvattaminen vie viitisen vuotta, jonka ajan norsunpoikanen tallustelee puuhommissa emonsa vierellä. Toisaalta onhan se työssäoppimista parhaimmillaan.
Talvikausi varsinkin kovine pakkasineen aiheuttaisi kieltämättä ongelmia ja niinpä onkin varsin valitettavaa, että talvisia hakkuutöita ajatellen nykyistä aasiannorsua huomattavasti kookkaammat ja voimakkaammat muinaiset pitkäkarvaiset ja tiheäturkkiset Siperian tulipalopakkasiin tottuneet mammutit metsästettiin sukupuuttoon.