Kolumni

Jouko Pätysen kolumni: Loppukesäistä kaivosporinaa

-
Kuva: Mikko Halvari

Sattuipa allekirjoittanut kesän lopulla reissunpäällä keskusteluihin erään etelänsuomalaisen luontoihmisen kanssa ja kuinkas ollakaan, kun tämä kuuli mistäpäin tulen, niin jutustelu kääntyi ajankohtaiseen kaivoskeskusteluun.

Oli virkistävää kuulla Kuusamoon ilmiselvästi ihastuneen ja täällä usein käyneen retkeläisen ja Karhunkierroksen tuntijan vankka ja perusteltu mielipide kaivosten soveltuvuudesta koillisen ylängölle.

Kuusamon mahdollista kaivosta on verrattu Kainuun ja Sotkamon Talvivaaraan. Talvivaarasta ei ole enää aikoihin puhuttu pahaa. Taannoiset jätevesikatastrofit ovat painuneet unohduksiin ja konkurssin jälkeen uuden nimen ja tukevan omistajan saanut kaivosfirma on jaloillaan ja jauhaa jo voittoa.

Sotkamon mökkiläiset ovat hammasta purren hyväksyneet kotivetensä pilaamisen ja paniikkitilanteessa alkanut mökkien myynti pilkkahintaan on hiljentynyt.

– Kainuun ja Kuusamon imagoissa on eroa. Talvivaara on mielletty koko Kainuuseen eikä sitä ole mielletty nimenomaan Sotkamoon, joka on kaivoksen ympärillä olevien järvien likaamisesta huolimatta edelleen hyvinvoiva ympärivuotinen matkailu- ja ennen kaikkea urheilupaikkakunta. Sotkamon valtteina ovat Vuokatin urheiluopisto, huippu-urheilun valmennuskeskus, hyppyrimäet, pujottelurinteet, hiihtoputki, vaarojen kesäiset treeni- ja vaellusmaastot, Katinkulta, Hiukan hiekkaranta ”Kainuun Riviera”, Naapurivaaran suurtanssilava, pesäpallo ja Sotkamon Jymy.

Sotkamon imago on kestänyt Talvivaaran sotkut.

Kuusamon imago ei sen sijaan kestä kaivoksia.

– Teillä on vain puhdas luonto, puhtaat joet ja järvet. Ja onhan tunnettua, että siellä Koillismaan ylängöllä sataa enemmän kuin haihtuu, eli kirkas vesi virtaa jatkossakin alamäkeen ja vieläpä neljään ilmansuuntaan. Kuusamon kraanavesi hakkaa kirkkaasti etelän pullovedet.

Ruka on yksi johtavia talviurheilukeskuksia mutta kesähoukuttimena kertakäyttöinen. Jos on kerran kesällä Rukalla käynyt niin se on sitten siinä.

Kaivoksista saadaan jonkin verran työpaikkoja muutamiksi vuosiksi. Kaivettiinpa sitten kultaa, nikkeliä, uraania tai akkumetalleja niin luontoa ja vesistöjä tuhotaan ikiajoiksi.

Hesarissakin oli yksi kirjoittaja huolissaan Kuusamon korvaamattomista luontokohteista. Hän tiesi kertoa suunnitelmista suola-akkujen kehittämiseksi. Toivottavasti kehittävät kiireesti ennen suurta kaivosmyllerrystä.

Kiinnostaako pohjoiseen matkaansa suunnittelevaa eteläsuomalaista kesäinen kaivosten karkuun päässeiden jätevesien runtelema Kuusamo?

– Kiitos ei, mennäänpä muualle.

Jonkin verran kiihtynyt ja ärtynyt keskustelukumppani jätti allekirjoittaneen sanattomaksi kun lohkaisi jutustelun päätteeksi, että jos kuusamolaiset antavat lyhytnokkaisesti turmella jopa Unescon maailmanperintöluetteloon kelpaavat kirkasvetiset jokensa ja koskensa, niin he pissaavat omiin muroihinsa.