Tässä lehdessä hiljattain esiin purskahtaneessa metsäkeskustelussa moitittiin hämärätahoja, jotka vaativat metsien monimuotoisuuden lisäämistä, niiden jatkuvaa kasvatusta ja avohakkuiden vähentämistä tai jopa niiden kokonaan kieltämistä valtion mailla, josta eduskunta säätäisi lain. Tunnustaudun suosiolla hämärätahoiseksi.
Avohakkuut, syväauraukset ja kantojen repimiset pilaavat kohteena olevan metsäluonnon vuosikymmeniksi. Se kelpaa enää sotafilmien tykistökeskityksen filmauspaikaksi. On menetetty ympäristön monimuotoisuus, sienestys- ja marjamaat. Alue on kulkukelvottomassa kunnossa. Tällaisen hävityksen keskelle mahdollisesti jääneen kodin tai vapaa-ajan asunnon tai tontin arvo on huvennut olemattomiin. Läheiset vesistöt rehevöityvät, kun sadevedet saavat myllätyt maa-ainekset ja ravinteet liikkeelle.
Tällaisen metsän uudistaminen on tuskallista. Reilu vuosi sitten lehdessämme oli koko aukeaman juttu hirvien aiheuttamasta totaalisesta taimikkotuhosta. Maan- ja metsänomistajapariskunnan tuskan voi ymmärtää. Hirvi syö päivässä ämpärillisen kymmenvuotiaaksi päässeen männyn latvuksia. Edessä on kalliiksi tuleva uusintaistutus. Nyt mahdollisesti kuusentaimilla, joka ei maistu hirvelle.
Teimme viimesyksyiset mustikkaretket reilun kymmenen vuoden ikäiseen istutusmetsikköön. Onneksi marjoja löytyi, mutta kulku auratuissa vaoissa marjaämpäreiden kanssa oli vaivalloista. Männikölle oli käymässä huonosti. Sääliksi käy metsänomistajaa. Hirvet olivat napsineet mehukkaimmat osat suihinsa ja lumi oli katkonut tai kaatanut suuren osan nuorista puista. Tervettä nuorta mäntyä sai hakemalla hakea. Tuleekohan edes sellukattilaan kelpaavaa tavaraa.
Vuonna 2014 uudistettu metsälaki sallii ainoan oikean ”virallisen” avohakkuun ja syväaurauksen ohella muitakin metsänkäsittelytapoja, kuten jatkuvan kasvatuksen.
Nyt metsästä poimitaan taitavan monitoimikuskin toimesta hellävaraisesti vain suurimmat ja arvokkaimmat tukkipuut ja muut hyvässä kasvuvauhdissa olevat nuoremmat puut jätetään kasvamaan tukkipuukokoisiksi. Metsä on aina metsän näköinen, se pysyy monimuotoisena ja marjat ja sienet ovat poimittavissa, metsästys ja retkeily ja muu virkistyskäyttö on mahdollinen.
Metsänomistaja saa mukavan tilin arvopuusta. Sen sijaan avohakatut keskenkasvuiset, vain sellukattilaan kelpaavat pikkupuut pitää myydä puoli ilmaiseksi. Seuraava poimintahakkuu voidaan tehdä jo 25 vuoden kuluttua. Avohakkuussa myydään ja tyhjennetään koko metsä ja seuraavaa tiliä saadaan odottaa sata vuotta.
Jatkuvassa kasvatuksessa metsä uudistuu ilmaiseksi. Siemenpuuasentoon jätetyt vahvat männyt kylvävät joka vuosi siemensatonsa ympäristöön ja niistä kasvaville sakeille taimikoille eivät hirvet mahda mitään.
Viime aikoina on kiinnitetty huomiota metsän merkitykseen hiilinieluna. Avohakattu metsikkö on parikymmentä vuotta pois pelistä torjumassa ilmaston lämpenemistä. Haittavero mokomasta hommasta.
Hiljattain tehtiin kansalaisille kysely, mikä suomalaisille on pyhää. Luonto ja metsä nousivat melko korkealle.
”Nyt metsä kirkkoni olla saa...”