Kolumni

Jouko Pätysen ko­lum­ni: Säh­kö­pyö­räi­lyä kuk­ku­la-kau­pun­geis­sa

-
Kuva: Mikko Halvari

Reilun vuosikymmenen ajan on kirjoittajalla ollut mahdollisuus osallistua lappeenrantalaisen pyöräilyporukan Keski-Euroopan retkiin. Kesän lopulla kohteena oli Italiassa sijaitseva Toscana.

Retken osanottajat alkavat jo edustaa ikähaitarin yläpäätä ja niinpä vajaan parinkymmenen polkijan valinta kahta kovakuntoisinta lukuun ottamatta oli sähköavusteinen polkupyörä. Kokemus oli itselleni ensimmäinen.

Viime vuosina sähköpyörät ovat tulleet yhä suositummaksi. Markkinoilla on runsaasti valinnan varaa, mutta asiantuntijoiden mukaan vähänkin laadukkaammasta pyörästä on maksettava paremmanpuoleisen mopon verran. Kotimaisilta valmistajiltakin löytyy hyviä vaihtoehtoja.

Vuokrapyörämme olivat uudenkarheita ja ehkä paremmanpuoleisia kulkuneuvoja.

Yön yli pistorasiasta ladattavalla akulla saattoi ajella maastosta ja omasta mukavuudesta riippuen jopa sadan kilometrin lenkkejä, joskin omat päivämatkamme olivat lyhemmät. Tehoja oli neljä: eco, tour, sport ja turbo. Viimeksi mainittua käytin kerran, erään kukkulakaupungin jyrkässä nousussa.

Pakkasi naurattamaan. Yleensä tuntui koko ajan olevan alamäki tai vähintään myötätuuli. Tavallisella pyörällä kovakuntoiset ajajamme olivat pitkissä ylämäissä tiukoilla, mutta muu porukka oli apukoneen ansiosta tasaväkinen henkilökohtaisesta peruskunnosta riippumatta. Olipa tosi miellyttävää seuramatkailua.

Asuimme viikon samassa isossa majatalossa, josta kokopäiväiset pyörälenkkimme lähtivät eri suuntiin.

Ilmat olivat helteiset ja Toscanan maisemat upeat. Auringonkukkakedot loistivat ja viinitarhojen köynnökset notkuivat rypäleiden painosta. Päärynä-, viikuna-, luumu ja oliivipuut tuottivat satoa. Ja kotona uima-allas oli ahkerassa käytössä.

Yhden päivän päätteeksi kaksi paikalle tilattua kokkia valmisti toscanalaisen illallisen: kinkkua ja juustoja, melonia, leivän päällä valkosipulitomaattia, pastaa al dente, possua etikkakastikkeessa, juustokakkua ja boysenmarjoja. Paikalliset viinit täydensivät aterian.

Toscanan historia on runsas ja mielenkiintoinen. Aluetta asuttivat etruskit jo 750 vuotta ennen ajanlaskumme alkua.

Kukkulakaupungit olivat alkujaan etruskien ajoilta, kuten lähistöllä sijaitseva Cortona. Se sijaitsee 650 metriä merenpinnan yläpuolella ja se on muurien ympäröimä ja kadut ovat kapeita ja jyrkkiä.

Kauneudestaan kuuluisa kaupunki tarjosi kuvauspaikat amerikkalaiselle romanttiselle elokuvalle ”Toscanan auringon alla”.

Etruskien historiasta kertoivat myös lähistöllä sijaitsevat arkeologiset hautapaikat. Olisikohan syytä kerrata Mika Waltarin etruskiteos Turms kuolematon.

Väsymystä ei sähkön avustamana pyöräillessä isommin tuntunut ja juttu lensi. Cortonan kadulla partioi kaksi poliisia, joista toinen oli näyttävän näköinen nuori nainen.

Yksi jermu ehdotti: ”Nyt tehdään pikkuinen rötös, että tuo naiskonstaapeli pidättäisi meidät ja veisi kamarille.”

Tulin ehdottoman vakuuttuneeksi tulevaisuuden saasteettomista ja hiljaisista kulkuneuvoista.

Monessa perheessä teini-ikäinen poika mankuu tiettyyn ikään tultuaan mopoa, ”Kun kaikilla muillakin on…” Silloin valveutunut isä voisi suostua samanhintaiseen laadukkaaseen sähköpyörään.

No, jos ei ajopeli pojalle maistu, niin ei hätää, otanpa itselle. Viidentoista kilometrin työmatka olisi juuri sopiva tehdä sähköpyörällä.