Tuomio: Nis­sin­vaa­ran koulun suun­nit­te­li­ja va­hin­gon­kor­vauk­seen van­has­ta suun­nit­te­lu-ura­kas­taan

Viikon kysymys: Onko mie­les­tä­si oi­keu­tet­tua, että yk­si­tyis­tä mal­min­et­sin­tää ra­hoi­te­taan valtion kas­sas­ta?

Kuvaajalta: Ur­hei­li­ja, edes­ot­ta­muk­sia kat­so­taan poik­keuk­set­ta suu­ren­nus­la­sin läpi – käyt­täy­dy kuten esi­ku­van kuuluu

Mainos: Koillissanomat Digi talvitarjouksena 5 kk nyt vain 38,70 €! Tilaa tästä

Kolumni
Tilaajille

Jou­lus­sa ko­ros­tuu yhä har­vem­min Kristus – näinä aikoina on tärkeä muis­taa, mistä jou­lus­sa on kyse, Met­ro­po­liit­ta Elia kir­joit­taa jou­lu­ter­veh­dyk­ses­sään

Loppuvuoden keskelle, sen pimeimpään aikaan, koittaa valo juhliessamme Herramme ja Vapahtajamme Kristuksen syntymää.

Juhlan keskiössä on Jumalan lihaksitulemisen ihmeellinen salaisuus – ennen aikojen alkua Isästä syntyneen Jumalan Pojan ajallinen syntymä äidistä, pyhästä Neitseestä Mariasta. Tämä Kristuksen lihaksi tuleminen ja syntyminen ihmiseksi korottaa jokaisen ihmisen aivan erityiseen asemaan.

Ortodoksinen kirkko tuntee suuren joukon pyhiä, jotka ovat selittäneet Kristuksen syntymän juhlan tapahtumia. Pyhä Efraim Syyrialainen (+373) piti Kristuksen syntymistä neitseen Marian kautta tapahtumana, jonka myötä Kristus tuli monien veljeksi antaen siten ihmiselle mahdollisuuden syntyä jumaluudesta ja Hengestä vastoin luontoamme.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita

Kaikki sisällöt verkossa ja sovelluksessa Näköislehdet ma, ke ja pe sekä arkisto Kuvagalleriat, videot ja livelähetykset Päivittäiset uutiset sähköpostiisi