Mainos: Tutustu Koil­lis­sa­no­mat Digiin 2 kk 11,90 eu­rol­la. Tilaa tästä.

Jout­se­net uuteen liitoon Floo­ran­päi­vän kon­ser­tis­sa - Kuu­sa­mon ko­ti­seu­tu­lau­lun uusi sovitus kuul­laan sun­nun­tai­na en­sim­mäis­tä kertaa

Joutsenet-laulun sanat ovat Otto Mannisen käsialaa vuoden 1905 runokokoelmasta, mutta säveltäjää ei tiedetä. Tässä vuoden 1913 Koulun laulukirjassa runo ja kuusamolainen vanha kansanlaulu ovat jo löytäneet toisensa.
Joutsenet-laulun sanat ovat Otto Mannisen käsialaa vuoden 1905 runokokoelmasta, mutta säveltäjää ei tiedetä. Tässä vuoden 1913 Koulun laulukirjassa runo ja kuusamolainen vanha kansanlaulu ovat jo löytäneet toisensa.
Kuva: terhi marjakangas

Tämä lyriikka kuullaan ensimmäistä kertaa neljällä naisäänelle sovitettuna sunnuntaina perinteisessä Flooranpäivän kahvikonsertissa, kun Lauluyhtye Soios nousee lavalle.

Kyseistä Kuusamon kotiseutulaulua Joutsenet on esitetty erilaisin sovituksin vuosien aikana, mutta neljälle naisäänelle tehtyä sovitusta siihen ei löytynyt. Soios tilasikin Matti Murrolta sovituksen ja nyt kuukauden harjoittelun jälkeen se esitetään ensimmäistä kertaa.

– Moni tuntee laulun 3-säkeistöisenä, mutta Murto otti Mannisen runosta mukaan kuusi säkeistöä seitsemästä. Siinä mielessä tämä sovitus noudattelee runoa laajemmin, kertoo Kaija Alajuuma, yksi Soioksen jäsenistä.

Joutsenet-laulun sanat ovat Otto Mannisen käsialaa vuoden 1905 runokokoelmasta, mutta säveltäjää ei tiedetä.

– Siinä on sävelmänä Kuusamossa muistiinmerkitty kansanlaulu. Siinä on tavallaan ollut teksti ja sävelmä erikseen ja ne ovat jossain vaiheessa yhdistyneet, Alajuuma valottaa.

Laulun historiaa tutkiessa Alajuuman käsiin osui vanha Koulun laulukirja vuodelta 1913, jossa runo ja sävelmä ovat jo löytäneet toisensa.

– Väitän, että yhdistyminen on tapahtunut nimenomaan tässä laulukirjassa, jonka kokoaja on esipuheen mukaan halunnut johdatella koululaisia kansanlaulun pariin ja yhdistellyt kansansävelmiä tunnettujen runoilijoiden teksteihin, Alajuuma kertoo.

Vaikka konsertti järjestetään äitienpäivänä, ei äitiys ole sen kantava teema, mutta siihen liittyviä tekstejäkin konsertista löytyy. Yksi tällainen on kansanrunoudesta ammentava "Tuulet-laulu”, josta yllä oleva poiminta on.

– Siinä lietsotaan uskoa ja luottamusta siihen, että elämä kantaa, Alajuuma pohtii.

Ylipäänsä Kuusamo-opistolla järjestettävässä konsertissa tullaan kuulemaan lähinnä perinteistä runoa, modernein mukana oleva teksti on Pentti Saarikosken runo.

– Mielenkiintoisesti on käynyt niin, että ne monissa lauluissa, joita harjoittelimme, tekstinä oli jokin suomalaisen runoilijan runo. Näyttää siltä, että monet hyvät säveltäjät ovat inspiroituneet runoilijoiden teksteistä ja säveltäneet niitä.

Tällaisia konsertissa mukana olevia säveltäjiä ovat esimerkiksi Kaj Chydenius tai Heikki Sarmanto.

– Esimerkiksi Chydeniukselta on mukana laulusarja Lauri Viidan runoihin Jos osaisi onnestansa. Se oli ensimmäinen, jota alettiin tällä kokoonpanolla laulaa ja tykästyttiin siihen heti.

Konsertin ohjelmisto ei ole perinteisintä kuoro-ohjelmistoa ja se on Alajuuman mukaan tarkoituksellista.

– Alunperin lauluyhtye on syntynyt halusta laulaa hieman erilaista ohjelmistoa, kertoo Alajuuma.

Soios on perustettu vuonna 2016. Signe Kyllönen ja Ruut Heikkilä ovat perustajäseniä, Tiina Koskela-Janhunen ja Alajuuma ovat tulleet myöhemmin mukaan.

KS Fakta