Alakerta | Aleksanteri Pikkarainen / aleksanteri.pikkarainen@koillissanomat.fi
Aamuisin me suomalaiset taaperramme unihiekkaisin silmin kahvinkeittimen ääreen. On vaikea herätä uuteen päivään ilman paria kupillista kuumaa.
Suomalaiset ovat maailman ahkerimpia kahvinjuojia. Henkeä kohti menee kymmenkunta kiloa vuodessa, mikä karkeasti laskettuna tarkoittaa neljää kuppia päivässä.
Suomalaisten juoma kahvi on lähes poikkeuksetta vaaleaa paahtoa. Siksipä meillä on tapana ottaa myös etelän lomalle omat ”suomalaiset” kahvit, koska monessa lomamaassa suositaan tummempia paahtoja.
Viime päivinä Suomessa on uutisoitu keväällä julkaistusta tutkimuksesta, jonka mukaan kahvi uhkaa loppua maailmasta. Suomalaiset ovat lukeneet uutista järkyttyneinä. Kuinka me pystymme enää ollenkaan toimimaan, jos kahvi oikeasti loppuu?
Siinä ei viiden prosentin tuottavuushyppy auta, kun Suomi hyytyy kofeiininpuutokseen.
Kahvikriisin syynä on ilmastonmuutos, jonka aiheuttama lämpötilojen nousu ja sademäärän muutokset ovat jo nyt heikentäneet satoja esimerkiksi maailman suurimmassa tuottajamaassa Brasiliassa.
Ehkä kahvin loppuminen on riittävän konkreettinen uhka, joka herättäisi suomalaiset huolehtimaan ilmastonmuutoksesta. Se ei nimittäin ole uhkista suinkaan suurin tai ainoa.
Ilmastonmuutoksen on arvioitu nostavan Suomen lämpötilaa jopa kuudella asteella vuosisadan loppuun mennessä. Muutokset uhkaavat Suomen hyvinvointia, ruokahuoltoa, palveluja ja yhteiskuntarauhaa. Vaikutukset ovat niin moninaiset, että kaikkiaan niitä on mahdotonta arvioida.
Koillismaalaisittain katsottuna asiassa voi olla hyviäkin puolia. Puu kasvaa yhä nopeammin jalostettavaksi. Lumesta tulee yhä useammalle eksotiikkaa, josta tänne halutaan tulla nauttimaan.
Mutta matkailu ja liikenne taas kiihdyttävät ilmastonmuutosta entisestään.
Ehkäpä ilmastonmuutosta ei kannata pelätä, mutta tyhmää sitä olisi enää kieltää. Ainakin ilmastonmuutoksesta kannattaa keskustella kahvikupposen ääressä, kun se vielä on mahdollista.
Tiesitkö muuten, että kahvin keksijöitä olivat Lähi-Idän arabit. Siitä suosituin kahvilajike, arabica.
Toiseksi suosituin lajike on puolestaan robusta. Sen toinen nimi on kongonkahvi. Lajike on sieltä samoilta perukoilta kuin Kuusamon ensimmäiset pakolaisetkin.