Pohjoisen järvissä on jäätä ajankohtaan nähden paksusti. Koillismaalla Muojärvessä ja Tyräjärvessä oli Ilmatieteenlaitoksen mukaan alkuviikosta jäätä 73 senttiä.
Ilmatieteenlaitoksen 10.5. yltävän ennusteen mukaan Koillismaan järvissä on yli 50 senttiä jäätä. Jään heikkeneminen kiihtyy vasta, kun jään päällä oleva lumi on sulanut.
Kainuussa ja maan keski- ja itäosissa järvien jäät ovat jo heikkoja.
Jäätä on yleisesti Pohjois-Suomessa 60–85 senttiä ja keski- ja itäosissakin vielä 40–60. Huhtikuun lopussa jääraja kulki Kokkola–Simpele -linjan pohjoispuolella.
Jäät alkoivat ohentua ja puikkoontua maan keski- ja itäosassa pääsiäisen alla, mutta ajankohtaan nähden viileä sää ja paikoin kovat yöpakkaset hidastivat jäiden ohenemista.
Heikkoja jäitä on syytä varoa jo Kainuussa ja maan keski- ja itäosassa.
Lumen alta paljastuneen jään kiderakenne puikkoontuu auringonpaisteessa, ja aamulla ja yöllä vielä hyvin kestänyt monikymmensenttinen jää voikin pettää jo iltapäivällä. Kevätjäät ovat puikkoontumisen vuoksi petollisia eikä niiden kantavuutta voi arvioida suoraan senttilukemien perusteella.
Myös lunta on ajankohtaan nähden runsaasti. Se tietää Pohjois-Suomeen tuntuvia tulvia. Erityisesti Iijoen ja Lapin tulvista ennustetaan myöhäisen sulamiskauden vuoksi keskimääräistä suurempia. Oulujoen vesistössä monen luonnontilaisen järven vedenpinnan ennustetaan nousevan toukokuun lopulla selvästi keskimääräistä tulvahuippua korkeammalle.
Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosissa lunta oli yleisesti 150–200 kiloa neliöllä, paikoitellen enemmänkin. Suurten hallien kattojen lumikuormaa on syytä tarkkailla. Hallien rakennevirheet ovat aiempina vuosina ilmenneet maaston lumikuorman kasvettua 80–100 kiloon neliöllä. Omakotitalot ja muut asuinrakennukset eivät kuulu riskikohteisiin.
