Kolumni

Kai­vok­set - uhka vai mah­dol­li­suus?

Alakerta | Erkki Ahola / erkki.ahola@koillissanomat.fi

Turvallisuus-ja kemikaaliviraston sivuilta voi jokainen käydä katsomassa ja toteamassa esimerkiksi Kitkajärven ja Livojärven ympäristöstä kaivosyhtiöiden tekemät varaukset.

Käydessäni tiistaina tekemässä jutun Kirintöniemessä Posiolla operoivasta malminetsijästä, ajattelin, että lähellä ollaan Kirikeskuksen matkailukeskusta ja Kirintöjärveä. Paikasta on matkaa lähimmälle vapaa-ajan asunnolle vain noin 200 metriä ja Hotelli Kirikeskuksen pihalle 1,8 kilometriä.

Kanadalaisomistuksessa olevan First Quantum Mineralsin suomalainen tytäryhtiö FQM FinnEx Oy etsii kultaa ja kuparia Kirintöniemestä. Yhtiö on tosissaan liikkeellä. Sama yhtiö omistaa muun muassa Kevitsan monimetallikaivoksen Sodankylässä.

Yhtiö on varannut Kirintöniemestä tutkimustoimintaan 350- ja 500 -hehtaarin suuruiset alueet sekä lisäksi Tolvan suuntaan pistävän, niin ikään noin 350 hehtaarin suuruisen Suojärven alueen. Näistä yhtiö odottaa Turvallisuus-ja kemikaalivirastolta pian lopullista päätöstä.

Kansainvälisen kaivosyhtiön Kirintöniemessä tehtävien malminetsintätoimien vuoksi ei kannate Posion matkailuyhdistyksen puheenjohtajan Oiva Soudunsaaren mukaan mennä paniikkiin tai menettää yöuniansa.

Uusia kaivoksia avataan Pohjois-Suomessa tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Lähivuosina myös Koillismaa saa kaivoksen, kun Taivalkosken ja Posion rajalla sijaitseva, aikoinaan jo toiminnassa ollut Mustavaaran kaivos avataan uudelleen.

Ovatko kaivokset uhka vai mahdollisuus? Se riippuu varmastikin, mihin ne ovat sijoittumassa. Mustavaaran kaivoksen uudelleen avaamista ei vastusteta. Mutta miten esimerkiksi Posion matkailuväki suhtautuisi siihen, jos Kirintöniemeen olisi tulossa kultakaivos?

Maallikkona sanoisin, että minne sitten kaivoksia avataankin, ympäristöviranomaisten on valvottava, ettei kaivoksesta pääse jätteitä luontoon. Miten paljon nykyisiä määräyksiä olisi tiukennettava, ettei kaivokset pilaisi luontoa, sitä en osaa sanoa. Riittäisikö kaivosten ympärille betonista valetut altaat, joista ei pääsisi litran litraa jätevettä luontoon?

Matkailun ja kaivostoiminnan yhdistäminen voi olla vaikeata paikoissa, joissa kaivokset tulisivat aivan matkailukeskusten kylkeen.

Lapissa hyvä esimerkki toimintojen yhdistämisestä löytyy Kittilästä, jossa Leviltä linnuntietä noin 20 kilometrin päässä toimivasta kultakaivoksesta ei ole ollut haittaa Levin matkailulle.

Erkki Ahola

”Leviltä linnuntietä noin 20 kilometrin päässä toimivasta kultakaivoksesta ei ole ollut haittaa Levin matkailulle.