Alakerta |Mikko Häme / mikko.hame@koillissanomat.fi
Malmien kansannäytteiden kerääminen oli vielä joitain vuosikymmeniä sitten hyvin yleistä toimintaa. Järjestettiin oikein kilpailuja ja vuosittain palkittiin parhaat näytteiden kerääjät ja heistä oli laajoja haastatteluja lehdissä kuten vanhoissa Koillissanomissa.
Monet kerääjät ottivat malminetsinnän tosissaan. Poikasena muistan, kuinka Taivalkoskella kerrottiin eräästä ahnaasta malminkerääjästä, malmi-Heikistä. Hän otti homman niin vakavasti, että aina kesällä juuri heinätöiden alkaessa ilmoitti perheelleen, että hän lähtee nyt pariksi viikoksi malmiin.
Tehkää heinät sillä välin, hän sanoi lähtiessään.
Myös suomalaisyhtiöt ja valtio etsivät malmia ahkerasti ja kaivostoiminnan aloittamiseen panostettiin. Mahdollisista ympäristöuhkista ei juuri kerrottu. Kun GTK kairasi Juomasuolla joskus 1980-luvulla, olin Koillissanomissa kesätöissä. GTK:n miehet eivät paljon asukkaille ilmoitelleet, mitä tekevät.
No, jossain vaiheessa tein asiasta juttua – tai oliko niin, että oli joku kyläkokous. Jutussa oli haastateltu myös erästä käyläläistä, joka vastusti hanketta. Geologi haukkui minut puhelimessa, että miksi tällainen juttu on tehty ja miksi kuusamolaiset haluavat liata oman pesänsä. Tällä menolla kaivosta ei tule, hän vakuutti.
Juomasuon uraanista ei puhuttu, mutta alueella olevan koboltin sanottiin haittaavan kullan erottamista.
Vielä myöhemmin, 1990-luvulla esimerkiksi Käylän kyläläiset patistivat Kuusamon kuntaa olemaan aktiivinen ja painostamaan yhtiötä, että kaivos saataisiin alueelle. Ylipäätään vielä tuohon aikaan kaivoksen perustamista kuntaan pidettiin lottovoiton arvoisena asiana.
Ajat ovat muuttuneet. Kaivosta ei pidetä enää lottovoittona. Päinvastoin. Ympäristöasiat ovat nousseet niin vahvasti esille. Näin myös Juomasuon kohdalla.
Sattuneet ympäristöongelmat Talvivaaran ja Raahen kaivoksilla ovat myös voimistaneet aiheellisesti kritiikkiä kaivostoimintaa kohtaan.
Kaivosta ei tullut Juomasuolle 1980- tai 1990-luvuilla. Eikä ole ollenkaan varmaa, että se toteutuisi vielä 2010-luvullakaan.
Mikko Häme