Kan­na­tat­ko kai­vok­sen kiel­tä­vän yleis­kaa­van avaa­mis­ta Juo­ma­suon kai­vos­hank­keen takia?

Kuusamolaisvaltuutettujen vastaukset ja perustelut sen suhteen pitäisikö Kuusamon muuttaa kaavapäätöstään Juomasuon kaivoshankkeen takia.

Ei

– Ei, ei missään muodossa Juomasuolle, Käylän, Säkkilän ja Juuman kylien väliin. Nykyinenkin uraanilouhoksen koelouhinta on saastuttanut ympäristöä ja louhosvettä radioaktiivisesti. Louhos ja tunnelikaivostoiminta saastuttaa kaivospölyllä ympäristöä sekä on terveysriski tunnelikaivoksessa, louhoksilla ja rikastamolla työskenteleville, kuten koelouhinnan aikaiset tulokset osoittavat. Kaivosyhtiö ei voi estää uraanipitoisen malmin saastuttavaa vaikutusta ympäristöön. Ei kannata pilata Kuusamon positiivista brändiä ja vetovoimaa saastuttavalla riskihankkeella, josta joka tapauksessa jäävät radioaktiiviset raskasmetallijätteet julkisilla kustannuksilla hoidettavaksi. Kaivoshankkeella ei ole sosiaalista toimilupaa. Kaivosyhtiöt taustatahoineen tulee saattaa vastuuseen siitä, että he yhä haittaavat Kuusamon positiivisten luontopohjaisten elinkeinojen kehittymistä sekä Kitka-Ruka-Oulanka alueen mökki- ja kiinteistökauppaa, Mika Flöjt, vihr.

– Ei, Juomasuon kaivosasiassa on tehty hyvä päätös. Juomasuolle ei kaivos sovi, Inka Hokkanen, sdp.

– Ei, Kaivoksen sijainti Kitkajoen ja Oulangan kansallispuiston äärellä on äärimmäisen huono. Niinpä valtuusto teki selkeän päätöksen tästä yleiskaavassa, Tuomo Hänninen, kesk.

– Hyväksyn louhinnan maan alla mutten rikastamista alueella, Heikki Kallunki, kesk.

– Ei, Kuusamon luonto on mittaamattoman arvokas,monipuolinen ja moninainen.Siitä olemme tunnettuja ympäri maailman,sitä arvostetaan.Upeasta luonnostamme meidät on palkittu ja mainittu moneen kertaan,ympäri maailman.Saamme kuusamolaisina olla todella ylpeitä tästä.Uskomatonta että kaivosyhtiöt eivät kunnioita jo tehtyjä päätöksiä! Helena Karjalainen, vihr.

– Ei, asia on jo loppuunkäsitelty. Yleiskaava, Tuija Karjalainen, vas.

– Ei, tämän hetkisillä tiedoilla on vaikea ottaa tarkempaa kantaa asiaan, Taisto Määttä, kesk.

– Ei, hyötyjen ja riskien suhde on negatiivinen. Juomasuo on kaivoksen paikkana täysin kelpaamaton. Kaivoksen vesitase tulee tuottamaan suuria ongelmia. Täysin suljettu prosessivesien käsittely ei ole realismia, Tarmo Raatikainen, vas.

– Ei, meillä on hyvän prosessin kautta aikaansaatu ja valtuuston hyväksymä yleiskaava. En kannata asian avaamista! Martti Turunen, kok.

– Ei, ei tule kysymykseen jo senkin takia, että sijaitsisi kaivoskieltoalueen (ns. ankkamallin) sisällä. Kantani muutenkin täysin kielteinen, Pekka Virtanen, vihr.

– Ei, vastasivat kaivoksen kieltävän kaavan avaamiselle myös Heikki Härkönen, kesk., Elina Kemppainen, kesk., Marjo Kämäräinen, vihr., Vuokko Käsmä, vihr,. Päivi Käkelä, sdp., Salme Sahi, kesk., Marja Tornberg, kesk. ja Mervi Tornberg-Karjalainen, kesk.

 

Kyllä

– Kyllä, aiemmalla mallilla en ollut valmis harkitsemaan kaivosta Juomasuolle, mutta kuuntelisin uuden ehdotuksen ja siihen liittyvät ympäristöselvitykset. Vaikuttaa ensinäkemältä selvästi poikkeavalta edelliseen verrattuna, Hannu Ervasti, kok.

– Kyllä, julkisuudessa esillä olleet seikat – lähinnä kaivamistapa – saattavat kaivoshankeasian hieman uuteen tarkasteluasemaan. Lisäksi esillä on toinen kaivossijoituspaikka, mihin myös pitäisi ottaa kantaa, Joukamo Kortesalmi, ps.

– Kyllä, matkailu ja kaunis luonto on Kuusamolle kiistatta tärkeä asia. Matkailun parissa on paljon työpaikkoja, mutta ongelma on siinä että työtä ei ole ympärivuotisesti. Pitkien kuljetusmatkojen takia meille on hankala saada muuta teollisuutta kuin kaivosteollisuutta. Mikäli hanke olisi kokonaisuutenaan järkevä eli hyödyt olisivat haittoja suuremmat olisin valmis harkitsemaan kaavan avaamista, Tuomo Pulkkanen, kesk.

 

Lehdessä olevassa jutussa Heikki Kallungin kohdalle oli vahingossa laitettu Helena Karjalaisen vastaus toiseen kertaan. Heikki Kallungin vastaus on: Hyväksyn louhinnan maan alla mutten rikastamista alueella.

”Kaivosyhtiöt taustatahoineen tulee saattaa vastuuseen siitä, että he yhä haittaavat Kuusamon positiivisten luontopohjaisten elinkeinojen kehittymistä, vastaa Mika Flöjt.
Ilmoita asiavirheestä